Jos joku ajattelee, että ydinperhe on se ainoa ja oikea perheen malli, niin hänelle se suotakoon, mutta etenkin nykyaikana, kun perheitä on joka lähtöön, kannattaa ehkä ajatukset pitää itsellään tai ei ainakaan alkaa niiden perusteella tuomitsemaan muiden perheitä tai tapaa elää. Itseälläni särähtää korvaan se, miten ydinperhe määritellään, sillä mielestäni jokainen määrittelee itse oman ydinperheensä. Pidänkin enemmän termistä "perinteinen perhe" ja se istuu omaan elämänkatsomukseeni paremmin, kuin ahtaalta vaikuttava yleinen ydinperhe-ajattelu.
Oma perheeni eroaa perinteisestä perheestä monellakin tapaa ja koen sen ainoastaan rikkaudeksi. Minulle perhe tarkoittaa oman "ydinperheeni" lisäksi myös mummia ja paappoja, veljiä ja heidän lapsiaan, sekä läheisimpiä ystäviäni lapsineen ja parhaassa tapauksessa myös läheisimpien ystävieni vanhempia. Oikeastaan kaikkia niitä tärkeitä ihmisiä, joiden apuun ja tukeen voi luottaa. Jos jollekin perinteinen perhe on ainoa, oikea ja kaikki muut perhemuodot jollain tapaa epänormaaleja on hyvä muistaa, että ne todennäköisesti ovat maailman luonnolisin asia ja perhemuoto niissä eläville. Samalla tavalla, kuin perinteinen perhe on maailman luonnollisian juttu sille, joka sellaisessa elää.
Ei siis ihmetellä tai pidetä eriarvoisina toistemme perhemuotoja, vaikka ne omistamme eroaisivatkin. Ei ole yhtä ainoaa, oikeaa perheen mallia samalla tavalla, kuin ei ole esimerkiksi oikeaa tai väärää tapaa rakastaa. Kunhan rakastaa, ja on perhe; on se sitten äiti, isä ja lapset, äiti ja lapset, isä ja lapset, pariskunta, pariskunta ja lemmikit, sinkkuihminen itsekseen tai lemmikin kanssa, tai mitä ikinä. Perhe on se, jonka perheeksemme määrittelemme.
Löööv! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti