Valoa kansalle

Lähestyvän syksyn(kin) ansiosta meneillään on ankara kodin valaisimien metsästys. Keväällä homma jäi täysin vaiheeseen, sillä luonnonvaloa alkoi riittää muuttomme aikoihin ja jälkeen jo pitkälle iltoihin. Olemassa olevilla lampuilla pärjäsimme hyvin. Nyt, kun alkaa illat pimenemään, on valaisinjahti jälleen kuumenemassa.

Koko kesä on ollut aikaa miettiä millaisia valonlähteitä sitä uuteen kotiin haluaa ripotella, ja hiljalleen alkaa asiasta jonkinlainen näemys olla. Olen vannoutunut jalka -ja pöytälamppujen, sekä koristevalojen ystävä, mutta paikallaan on saada kunnollisia valaisiamia ripustettua kattoonkin, ihan jo sisustuksenkin kannalta.

Meillä on olohuoneessa korotettu sisäkatto, jossa paikat peräti neljälle valaisimelle, mutta kaksi lamppua niihin olisi hakusessa. Lisäksi olkkarista löytyy yksi (ikivanha ikealainen) jalkalamppu, joka todennäköisesti jossain kohtaa - toivottavasti myös pian - joutuu syrjäytymään korvaavan tieltä, sekä pari telkkarin takana majailevaa pöytälamppua, jotka antavat kivan tunnelmallisen, epäsuoran valaistuksen. Kattolampuiksi on etsinnässä pari pyöreää valaisinta, jotka voivat olla jopa eri kokoiset, kunhan vain muuten ovat samanlaisia. Väritoiveena musta, harmaa, tai näiden sekoitus, ja hätätilanteessa, jos valaisimet ovat muuten pakko-saada-osastoa, valkoinenkin tai jopa kirkas käy. Itsehän voisin ripustaa kattoon vaikka vanhan roosan, tai vaaleanpunaisen lampun, mutta epäilen, että ei mene muiden asukkaiden seulasta läpi.

Toinen akuutti paikka löytää valaisin asap, on eteisaulan - olipa jotenkin mahtipontinen kuvaus :D - käytävä, joka kaipailee paria valaisinta. Lisäksi itse eteisaulakin tarvitsisi lampun, jonka taisin puolivahingossa jo löytääkin, vaikka alunperin ei muka ollut mitään käsitystä millainen olisi etsinnässä. Olen miettinyt pääni puhki erilaisia vaihtoehtoja spoteista vaijerivaloihin, mutta eniten kuitenkin kiinnostaisi perinteinen katosta riippuva valaisin, tai miksei pelkkä hehkulampun näköinen lamppukin. Aluksi mietin, että voiko käytävälle - joka nyt ei itseasiassa edes varsinainen käytävä olekaan - laittaa riippuvalaisimia, kunnes hyvin äkkiä onneksi tajusin, että meitä itseä vartenhan kaikki tulee, joten riippuvalaisimet it is.

Päivitettyjä valaisimia kaipaisi pari muutakin huonetta, mutta jospa näillä nyt päästäisiin alkuun. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, joten nyt sitten vain lamppukaupoille! On muuten aika ihanaa, että näin syksyn sisustusfuurun vyöryessä päälle saa ihan luvan kanssa toteuttaa itseään. Millaisia sisustusvisioita syksy teissä herättää?

Kivaa viikkoa!

Kuvat: Pixabay

Tällä hetkellä kiinnostaa

Voi kevät, kevät. Joka vuosi se tekee sen; mieli alkaa poukkoilla ympäriinsä normaaliakin enemmän ja inspiraatio iskee useammankin asian kohdalla. Pimeyden aiheuttama tahmeus vaihtuu valon tuomaan innostuneisuuteen. Joskus se tekee sen lennosta, joskus pienoisen kevätväsymykseksikin kutsutun välivaiheen kautta. Kaikki vaiheet, olotilat ja tilanteet ovat jollain tapaa ohimeneviä, niin onneksi myös keväisin iskevä mahdollinen nuupahtaneisuus. Anteeksi niille, jotka eivät pohjanmaan murretta ymmärrä, eivätkä omista Pohjanmaa - Suomi - Pohjanmaa-sanakirjaa, mutta *nuupahtaa on varsin kuvaava sana.

Tämä kevät on ollut vähän kaksijakoinen, mutta innostumisellekin on lopulta aina sijaa. Tällä hetkellä kiinnostaa monikin asia, laidasta laitaan. Olen rönsyilemisen maailmanmestari kertoessani jotain juttua tai tarinaa, niin myös siinä, mikä kiinnostaa ja inspiroi:

Oman elämänsä herruus. Ei enempää eikä vähempää. En tiedä podenko jonkinlaista orastavaa ikäkriisiä, kuuluuko itsensä ammatillinen kyseenalaistaminen tässä vaiheessa elämää kuvioon, vai olenko ainoastaan muuttunut ihmisenä niin, että koen olevani kiinnostunut toisenlaisista asioista, kuin ennen. Ehkäpä vähän noita kaikkia, mutta ajan trendiinkin kiinnostavaksi koen tällä hetkellä kaikinpuolin omannäköisemmän työelämän. Pääpointti lienee paitsi siinä, että saisi toteuttaa itseään, mutta myös siinä, että kellon kanssa kilpaa juokseminen ei olisi jokapäiväistä ja arkipäivän normi.

Kirjoittaminen. Liittyy vahvasti edelliseen. Kirjoittaminen on ollut itselleni aina tärkeää, mutta se tuntuu nousevan koko ajan tärkeämmäksi ja suurempaan rooliin. Olen huomannut, että se on myös oman hyvinvointini kannalta aika keskeinen asia ja toinen ruokkii toistaan. Jokin tuntuu olevan pielessä, ellen saa - tai paremminkin ehdi - kirjoittaa, ja toisaalta mitä enemmän ehdin kirjoittaa, sitä parempi fiilis tuntuu olevan ja tekstiä syntyy, kuin itsestään. Luovuus tuntuu olevan herkkä asia: Mitä kiireempi elämässä on, eikä aikaa ja tilaa omille ajatuksille liikaa ole, on tekstin syntyminenkin tuskallista.  

Koti ja sisustaminen. Omaa kotia laitetaan kuntoon asia kerrallaan, mutta koska tutusti ajatuksia ja ideoita tulvii ovista ja ikkunoista on turhauttavaa - ja myös ääääärimmäisen hyvä, ettei tulee liiaksi hutilyöntejä :D - ettei kaikkea voi sisustaa kerralla. Tällä hetkellä muotoaan hakee neljäs makuuhuoneemme, johon olisi tarkoitus syntyä pikkumuikkien telkkarihuone, sekä piha, jossa projektia on useammaksikin kesäksi.

Yksityiskohdat. Yksityiskohdat kiinnostavat, niin sisustuksessa, kuvissa, asuissa.. Rrrrrakastan kauniita asioita ja tällä hetkellä huomio kiinnittyy monesti niihin pieniin juttuihin; yksityiskohtiin, jotka ovat sen jonkin "juttu". Kaipaisin kotiin lisää yksityiskohtia, mutta kuten edellä mainittu, niin asia kerrallaan. Tällä hetkellä - ja varmaan vielä pitkään jatkossakin - kodin yksityiskohtia tarjoillee pikkumuikkien pitkin taloa ripotellut lelut ja muut tuikitärkeät hommelit.

Vaatteet. Olen aina ollut kiinnostunut vaatteista ja muodista. Oma tyyli löytyi vasta joskus 25-ikävuoden hujakoilla, mutta sen jälkeen vaatekaappini on saanut täydennystä välillä urakalla, välillä vähän hillitymmin. Mutta kuinkas ollakaan, on käynyt niinkun monesti käy: Neiti K:n syntymän jälkeen oma vaatekaappi on jäänyt vähemmälle huomiolle ja hankinnat ovat osuneet ainoastaan ihan pakollisiin juttuihin. Vaatekaappi vaatisi siis päivitystä enemmänkin, kuin parin tästähankinnan verran ja olen luvannut itselleni ottaa tämänkin asian to-do-listalle. Mieluinen tehtävä, vaikka olenkin huomannut tulleeni kohtalaisen valikoivaksi sen suhteen, mitä lopulta ostoskoriin päätyy.

Aurinko. Do I need to say more? Aurinko tuntuu olevan yhtä kuin energia, joten kaikki mahdollinen aurinko tänne, kiitos! Onneksi ollaan jo pitkällä keväässä ja pian lämpimät päivätkin ovat täällä.

Loma. Otamme neiti K:n kanssa tällä viikolla varaslähdön kesään ja lomaan, ja suuntaamme viikoksi Välimeren rannoille. En malta odottaa, että pääsemme ollamöllöttämään ilman minkäänlaisia velvollisuuksia, saamme istua valmiiseen ruokapöytään ja venyä ja vanua koko viikon miten mieli tekee. Olen luvannut neidille, että voimme tehdä mitä mieleen juolahtaa, mutta pääasiassa mielessäni siintää aurinkotuolissa makoilu, pitkät yöunet pienen rakkaani vieressä, hitaat aamut, lämpimässä, samettisen pimeässä illassa maleksiminen pitkin kaupungin katuja, iltapunaviinit ja äänikirjat, tuoreet kirsikat ja simitit. Pienen naiseni listalta löytynee uiminen, jäätelö, lelukauppa ja äidin vieressä nukkuminen. Kiva olisi lähteä myös koko perheellä, mutta ehkä vielä joskus. <3

Siinäpä ne tärkeimmät tähän hetkeen. Palaamme linjoille jälleen ensi viikolla, toivottavasti päivettyneinä, rentoutuneina ja levänneinä.

Kuvat: Pixabay



*Kukat esimerkiksi nuupahtavat, jos eivät saa vettä: Olemus väsähtää, pää painuu alas

Sekalaisia syysjuttuja ja sisäisen jouluttajan hillintää

Maanantaina oli ensimmäinen aamu, kun fiilis todenteolla oli syksyinen: Säätilan lonkeronvärinen yleisilme paljastui, kun aamun pimeys väistyi. Taisi muuten olla myös ensimmäinen todistamani arkiaamu, kun herätessä oli pimeää. Jos viime viikolla heräsin tajuamaan, että lapselle saattaisi olla syytä alkaa etsimään välikausivaatteiden alle kunnollisia lämpimiä kerroksia, oli toissapäivänä se aamu, kun paksumpi takki puettiin päälle; ensimmäistä kertaa lähes puoleen vuoteen. Syksy on ollut ihanan lämmin, kesästä puhumattakaan, ja säätiedotukset kertoivat, että tälläkin viikolla huidellaan lähemmäs kahdenkymmenen lämpöasteen syyskelissä, ihan mieletöntä! Suunnittelin viikonloppuna kesävaatteiden -ja kenkien poispakkaamista, mutta ehkä siirrän asiaa ainakin vielä viikolla-parilla, vaikka sandaalikelit taitavakin olla auttamatta mennyttä tältä vuodelta, ellei sisätiloissa halua narukengissä vielä tepastella.

Syksyn ja syyskelin saapuminen alkaa olla jo ihan tervetullutta, vaikka en jatkuvaa vesisadetta ja nollakelejä vielä kaipaakaan. Kirpsakka syyskeli auringonpaisteineen, tummuvine iltoineen ja hämärine aamuineen on pitkän kesän jälkeen jollain tapaa lohdullista ja turvallista; etenkin ne illat. Aamuisin valoa saisi tulvia ovista ja ikkunoista, että kroppa ja mieli herää kunnolla. Kunnon joulurakastajan tavoin myös alle sadan (!!!!!) yön päässä siintävä joulu yrittää puskea mielenperukoilta esille, mutta yritän sen siellä pinnan alla vielä tovin pitää..ehkä kuukauden päästä voi jo alkaa intoilemaan siitäkin. Jahka lokakuulle päästään on mielestäni jo ihan luvallista aloittaa esimeriksi glögikausi. Kynttiläkausihan on jo korkattu muutamia viikkoja sitten, mutta se onkin toinen juttu.

Syksyn ja syyskelien rantautuminen on saanut aikaan myös lapsen vaatevarastohin perehtymisen. Neiti K venähti kesällä pituutta ihan urakalla, joten ostoslistalle on päätynyt yhtä sun toista. Kiitos nettikirppisten ja ystävien kaikkia ei tarvitse uutena lähteä kaupasta metsästämään, vaan osa löytää tiensä uudelle käyttäjälleen kierrätyksen kautta. Talvihaalaripolitiikkaan neiti sai myös itse vaikuttaa, joten ensi talvena meillä kirmailee (taas) pieni pantterikuosinen nainen.

Pesänrakennusvimma on selkeästi myös heräilemässä, sillä bongasin juurikin nettikirppiksen kautta meille hävyttömän pienellä rahalla klaffilipaston, joka nyt seistä nököttää olkkarissamme odottamassa maalaamista, ja muuta pientä fiksaamista. Sormet jo syyhyävät päästä projektin kimppuun, mutta odotan hetkeä, jolloin saisin useamman tunnin huseerata yksin kotona lipaston parissa. Jännä nähdä milloin sellainen hetki tulee. :D

Kauppoihin ilmestyneet kurpitsatkin kutittelevat anti-askartelijan halloweenlyhty-kaivertamishaluja, ja olisi varmaan jälleen syytä perehtyä myös siihen, mitä siitä kurpitsasta oikein voisi kokata ja leipoa, ettei mene lyhtyaskartelijalla hyvät eväät hukkaan. Kurpitsa ei ole ikinä kuulunut makunsa puolesta lemppareihin, mutta ehkä sitä johonkin sosekeittoon pystyisi jemmaamaan. Kokkailuintokin on selvästi palannut laiskan kesäkokki-kauden jälkeen, joten fiilis ja ajatukset todellakin keskittyvät nyt kotiin. Mikäs sen parempi paikka ihmiselle ilmojen viiletessä ja ympärivuorokautisen valon kaikotessa. En teidä teistä muista, mutta itse ainakin huomaan iltojen hämärtyessä aikaisemmin myös sen, että peiton alle kömpii mielellään jo ihan ihmisten aikaan ja unta saa taas kesän kukkumisten jälkeen jopa sen 8h yössä.

Mitäs teidän syksyyn kuuluu ja joko ajatukset karkaavat jouluun?

Kuvat: Pixabay

Lähes vuosi sitten aloitin ja nyt jo tuli valmista!

Ikuisuusprojektini nimeltään puusohva on valmis! Nyt jo, kymmenisen kuukautta aloittamisesta! Tainno, melkein valmis: Vielä uupuu penkin päältä patja, sopivat tyynyt ja mitä näitä pikkujuttuja nyt on, mutta pääpiirteissään it is ready! Lopputulos on aika makea, vaikka itse sanonkin. Tämän sortin suurpiirteisyydestäni oli kerrankin jopa hyötyä, sillä puusohvasta tuli sopivan rouhea ja rustiikkinen, juuri pirtinpöydän -ja penkin kaveriksi sopiva.

Sudin puusohvan pintaan Vintage Paint-kalkkimaalia, jonka sävy on natural white. Maali on todella riittoisaa ja litran pönikästä jäi tämän operaation jälkeenkin vielä noin kolmasosa. Käsittelin puusohvan ainoastaan kertaalleen ja totesin, että näyttäisi riittävän.

Näin syksyllä kotiin on kiva panostaa ja tehdä siitä vieläkin viihtyisämpi ja kutsuvampi, sillä käsillä alkaa olla taas hyggeilyn kulta-ajat. Tosin terminä hygge taitaa olla jo kotoilun kanssa samalla viivalla menneen talven lumia-kastissa. Ymmärtänette kuitenkin mitä tarkoitan. Puusohva piristi siinä määrin kotikolomme ilmettä, että sain inspiraation myös siirrellä hieman mööpeleitä ja muutos oli ilmeisen onnistunut pikkumimmin kommentista päätellen: "Ompa hieeeeeeno." Tykkääkö muut syksyllä muuttaa kodin ilmettä ja onko hommaan tarkuuvarmoja vinkkejä verhojen, mattojen ja koristetyynyjen vaihtelun lisäksi?

Hyvää perjantaita ja viikonloppua jokahittelle!

Ulkona tuoksuu syksy

Eilen oli ensimmäinen aamu, kun kunnolla tuoksui syksylle. Sieltä se tulee, pikkuhiljaa ja salakavalasti, alkaen aamukasteesta, ensimmäisistä keltaisena leijailevista lehdistä ja kultaisista viljapelloista. Puolestani juuri tämä vuodenaika saisi kestää vähän kauemminkin. Loppukesää ja alkusyksyä voitaisiin venyttää ja skipata kokonaan mustaakin mustempi loppusyksy ja kaamosaika, hypätä suoraan joulukuuhun ja siitä helmikuulle, jolloin aamut alkavat hiljalleen valkeemaan. Lienee yhtä todennäköistä, kuin pari viikkoa sitten I want-listalle asettamani kuukauden loma kolmesti, vai oliko se neljästi, vuodessa. :D

Monilla tuntuu työmaailmassa alkavan uusia projekteja kesän ja lomien jälkeen, mutta omalla kustannuspaikallani tuntuvat projektit pyörivät läpi kesän samalla sykkeellä, kuin aina muulloinkin. Suurin osa kollegoista on palaillut lomilta ja kuun loppuun mennessä myös kesätyöntekijät lopettelevat pestejään. Ja pakko päästä jälleen sanomaan, että kuun loppuun mennessä allekirjoittanut heittäytyy toisen kerran tänä kesänä (tai syksynä) lomamoodiin ja ottaa sinivalkoiset siivet pikkumimmin kanssa alleen. Mutta sitä ehdin täälä blogin puolellakin täpisemään vielä moneen kertaan seuraavan parin viikon aikana, koittakaa kestää.

Loppukuun aikana ajattelin saada valmiiksi myös puusohva-projektin - joka on venynyt ja vanunut vasta noin yhdeksän kuukauden verran - ja sutia kaunokaisen pintaan valkoisen kalkkimaalipinnan. Nyt ollaan jo aika lähellä finaalia, sillä sain tänään haettua myös maalin paikallisesta sisustusputiikista. Siinä ne nyt nätisti odottavat rintarinnan; puusohva ja maalipurkki. Projektin loppuunviemistä on sen toteutuessa ehkä pakko juhlistaa jotenkin, sen verra pitkissä kantimissa tämä homma on ollut. Mutta siis ihan pian, ihan pian..stay tuned.

Hyvää pikkulauantaita jokahittelle, tästä on leppoisaa lasketella loppuviikkoon ja viikonloppuun!

Jokainen koti ansaitsee prinsessa-tyynyn

Mä olen taas ihan fiiliksissä ja tiloissa keväästä ja lisääntyneestä valosta! Aamulla ennen seiskaa on jo valoisaa ja illallakin ehtii vielä työ -ja hoitopäivän - sekä tietysti Pikkukakkosen - päälle lenkille ennenkuin on pilkkopimeää; todella jees! Jaksan vuodesta toiseen ihmetellä miten valo ja vuodenaika voi vaikuttaa näin paljon mielialaan ja jaksamiseen. Mutta niin kai tuo toimii, eiväthän kukatkaan pimeässä kuki.

Lisääntynyt valo aiheutti jälleen kerran myös sen, että koti oli asustettava uusiin ikkunaverhoihin ja sohvatyynyt puettava samaan sävyyn. Perus-tyynynpäällisten lisäksi ostoskoriin oli suorastaan pakollista klikata alla näkyvä tyyny, koska..noh, koska mä voin. :)  Jokaisesta kodista pitäisi löytyä prinsessa-tyyny, koska erään ystäväni sanoin: "Joskus sitä vaan herää prinsessana." Oikean sävyinen torkkupeittohankinta on vielä työnalla, mutta eikö sekin jostain vastaan tule. Väri on hempeä vaaleanpunainen, tyttövärien tyttöväri, ja sopii just meidän kotiin täydellisesti. Sekä verhot, että tyynynpäälliset löytyivät Jotexilta.

Love it!

Sain viikonlopun aikana myös vihdoin hiottua aiemmin mainitsemani puusohvan, joten toivo elää, että sen saisi mahdollisesti kotiutettua vielä tämän kuun aikana. Tyypilliseen tapaani tempaisin homman kerralla valmiiksi - "kun nyt kerran ruvettiin"-meiningillä - joten sama show lienee maalausprojektin kanssa. ..paitsi se kai kannattaisi tehdä kahteen kertaa, eli mun pitäisi odottaa, että urakan voi toistaa. Raportoin miten käy, sen odottamisen kanssa siis. :D

Säätieteilijätkin ovat povanneet virallisen kevään alkavan tällä viikolla, joten kivaa alkanutta kevätviikkoa jokahittelle!

Kevät-täpinää ja sisustusfuuruja

No niin, nyt se on virallista; kevät-täpinä on saapunut. Varmoja merkkejä ovat lisääntyneestä valosta johtuva ilo-olo - kyllä, juuri tuo sanapari kuvaa parhaiten vallitsevaa fiilistä - , sisustusvimma ja kesän festareista haaveileminen. Myös neiti K:n kakkossynttärit ovat vinkki siitä, että kyllä, nyt se talvi taittuu.

Ilo-olosta tai synttärimeiningeistä ei kuvamateriaalia vielä ole, ensin mainitusta tuskin tuleekaan :D, mutta viime viikolla sain talviunta uinuneen sisustuskärpäsen heräämään kiitos kirppislöytönä kotiin haetun pikkulaatikosto. Tavoistani poiketen olen hissuksiin sisustanut kotia sitä mukaa, kun olen keksinyt mitä mihinkin haluan. Mainittakoon, että puusohvaprojekti odottaa edelleen hiomis - ja maalausinspiraation löytymistä; on odotellut nyt kolme kuukautta, mutta eikö sekin sieltä vielä kotiin kevään mittaan saada.

Usko, toivo, rakkaus. <3

Koti-ovesta sisään astuttaessa tervetulleeksi ei toivota enää lastenrattaat, tai sekainen jalkanaulakko, vaan usko, toivo ja rakkaus..niin ja se pikkulaatikosto. Millaiset fuurut kuuluvat teidän kevään merkkeihinne?

Perfect Home-kutsut - kaikkia ihanuuuuuuuuksia!

Olin eilen Perfect Home-kutsuilla. Yllätyin itsekin, että en ollut aikaisemmin kyseisen sisustusihanuuksia myyvän brändin kutsuilla ollut, mutta voin kertoa, että tuskin jäävät viimeisiksi laatuaan. Voi että kuulkaa, niin oli sitten näytillä yhtä ja toista lyhtyä, hyllyä, torkkupeittoa, lamppua ja tyynyä, näin muutamia juttuja mainitakseni. Kaunista, kotoisaa ja ihanaa, ja mikä parasta, tuotteet eivät olleen pientä piperrystä, vaan kunnollisen kokoisia. Linkki kuvastoon löytyy täältä. Käykäähän tutustumassa!

GreenGate-hulluus

Tiedättekö GreenGaten sisustustuotteet, astiat ja muut härpäkkeet? Ellette tienneet, niin nyt tiedätte ja ne ovat ihania! Olen hullaantunut etenkin sarjan astioihin, jotka ovat kuin karkkeja. Tyttöväriä tyttövärin perään, maalaisromantiikka-diggarille kukkakuviota ja minimalistisemmalle ihmiselle - kuten minä - hillitympää kuviota tai pelkkää yksiväristä. Jokatapauksessa vaikka mitä kaunista ja hei, myös käytännöllistä! Kuitenkin varoituksen sananen, aika hintaviakin ovat, ainakin omasta mielestäni. Sillointällöin kuitenkin löytyy onneksi niitäkin ihanuuksia ale-hinnoin, joten ei kannata heittää toivoa. Astiat myös kestävät konepesun ja sopivat mikroon, ellei tuotteessa erikseen muuta mainita.

Itse olen bongannut GG:n astioita nettikaupoista ja fb-kirppiksiltä, mutta lähialueella tiedän ainakin Ilmajoella sijaitsevan Mallanmakeat, joka niitä myy. ..ja vinkkinä, samaisesta paikasta saa myös ttttaivaallisia leivonnaisia. Sopiva paikka vaikkapa pienelle lauantai-iltapäivän kahvihetkelle. Lähimatkailu kunniaan!

Ihania GreenGaten Alice Pale Pink latte -ja everyday-mukeja. <3

Joudun ehkä nyt hieman täydentää astiavarastojani tämän puheenvuoron jälkeen. :D Lisää hyviä vinkkejä, mistä olette GreenGatea bonganneet? Ja hei, koska allekirjoittaneelle torstai on uusi perjantai, kiitos lyhennetyn työviikon, niin aurinkoista ja rentouttavaa viikonloppua!