Ruokainspiraatiota

Pääsiäinen on juhlittu - tai allekirjoittaneen tapauksessa rentouduttu ja huilittu - ja seuraavana vuorossa kevään kekkerilistalla on vappu. Molemmat kuuluvat ruokajuhlien aateliin, vaikka henkilökohtaisesti en pääsiäisen herkuista innostukaan muista, kuin suklaamunista. Pashat, mämmit ja lammasruoat jäävät kauppojen hyllyille, mutta vappu konstailemattomine eväineen on enemmän oma juttuni. Perunasalaattia, nakkeja ja lihapullia, vappumunkkeja, tippaleipiä, simaa ja kuohuvaa; siinäpä ne tärkeimmät, ja oma vappuni on pelastettu.

Ruoka on iloinen asia, yksi elämän suurista nautinnoista, ja omasta mielestäni kokkaaminenkin on ihan jees hommaa. Blogit, ja netti muutenkin, ovat täynnä toinen toistaan ihanampia, herkullisempia, ja pikaisiakin ruokaohjeita, mutta kaipaisin kuitenkin vähän inspiraatiota. Kun jokapaikasta tulvii ohjeita ja reseptejä, iskee hienoinen runsaudentulva ja valintaähky, eikä lopulta oikein tiedä mihin tarttua etenkin, jos ei oikein edes tiedä mitä etsii. Juhlapyhien ja kevään perinteisten kemujen menut ovat erikseen, niistä jaksan inspiroitua, mutta entä ihan tuikitavallinen viikonloppu, jolloin olisi kiva laittaa jotain muuta, kun niistä perus-eväitä; ei sillä, että peruseväissäkään mitään vikaa olisi.

Parin viikon takainen uunifetapastan tarjoaminen lounaaksi näin lapsiperheessä osoitti sen, että vaikka ruoka olisi aikuisten mielestä miten hyvää tahansa, jälkikasvuun eivät voimakkaat maut välttämättä iske, ainakaan sanan positiivisessa merkityksessä. Uunifetapasta teki kyllä kauppansa, mutta esimeriksi tuunatun ja kevennetyn pasta carbonaran tapaan se ei lautaselta kadonnut. En tiedä olenko tullut jotenki sokeaksi sille mitä kaikkia varteenotettavia vaihtoehtoja olisi lapsiperheessä kokkailtavaksi, sillä tuntuu, että ne on aina ne samat - hyväksi havaitut toki - vaihtoehdot, joihin turvaudutaan. Vaikka etenkin neiti K syö varsin laajalla kirjolla, aina lehtikaalista avocadoon - siis silloin, kun syömishommat eivät ole taas jonkun vaiheen takia pannassa ja pienoisen vääntämisen takana - niin silti eväitä kannattaa kokkailla mielessään se, että ne kelpaavat myös lapsille.

Arkisin lautaselle monesti löytää erilaisia kiusauksia, keittoja tai pastoja, koska niitä on helppo tehdä isompia annoksia, joista riittää ruokaa lämmitettäväksi useammallekin päivälle. Viikonloppuisin kuitenkin olisi kiva tehdä jotain muuta, kuin kestosuosikkeja lihapullia ja perunamuusia, kanaa ja riisiä, tai - jälleen kerran - jotain pastaa. Monesti etenkin perjantai-iltaisin laitan tex-mexiä tai teen lämpöisen piirakan, mutta ainakaan meillä ne eivät välttämättä kuulu pikkuihmisten suosikkeihin. Pizzastakin katoaa yleensä pieniin suihin lähinnä reunat. Vielä, kun sekaan lisää yhden kalarajoittuneen, joka ei kovin mielellään syö kasviksiakaan, pavuista puhumattakaan, alkaa allekirjoittaneella ruokareservi yksipuolistua. :D Tosin nyt ovella oleva, tai oikeastaan jo käynnistynyt, grillauskausi tuo omat variaationsa viikonloppujen ruokavalioon. Lähes kaikki liharuoat vaan maistuvat paremmalta grillin kautta tulleina.

Kaipaisin siis ruokapaljastuksia siitä, mitä juuri teillä kokataan viikonloppuisin. Mikä on herkkujen herkku tai kiireisen lauantain pelastus, joka maistuu koko perheelle? Mitä kokataan sunnuntaisin pitkään ja hartaudella, tai mikä on vakkarieväs perjantai-iltaan? Kaikki vinkit, ohjeet, reseptit ja ideat ovat tervetulleita!

Mihin meni maaliskuu + konkarimuuttajan tipsit

Otsikon pitäisi oikeastaan olla "mihin meni maaliskuu ja melkein puolet huhtikuusta", sillä huhtikuu on niin sutjakkaasti lähtenyt käyntiin, suorastaan lentoon, että maaliskuun parhaimmistoa-postaus on jäänyt pahasti vaiheeseen. Parempi tietysti myöhään, kun ei milloinkaan, mutta pelottavasti huomaan alkavani pikkuhiljaa kuulua siihen ikä ihmisryhmään, joka taivastelee ajan kulumista joka käänteessä. Oikeasti maaliskuu ei nyt ihan huomaamatta päässyt ohi sukeltamaan, mutta kohtuullisen sukkelaan jokatapauksessa. Nyt voi jo ihan luvan kanssa hehkuttaa kevättä ja odottaa lämimämpiä kelejä ja lumen ja jään joukkopakoa, joka viime viikkoina onkin ottanut kiitettävän spurtin, poislukien tietysti tämän viikkoisen takatalven. Jonkinmoista räntäkökköä taivaalta satunnaisesti varmaan edelleen tiputtelee, mutta siihen kai näillä leveysasteilla pitää olla valmistautunut - ainakin henkisesti - suunnilleen juhannukseen asti.

Mutta asiaan! Maaliskuu tarjoili huippuhetkiä melkein urakalla, eikä vähiten uuden kodin ja muuttohommien myötä. Olemme päässeet kutakuinkin asettumaan uusille hoodeille, vaikka koti vielä repsottaakin vähän sieltä ja täältä, mutta sitä se taitaa tehdä enemmän ja vähemmän koko kevään ja kesän. Repsottaa taitaa olla ehkä hieman väärä sana, mutta tiedätte varmaan mitä tarkoitan: Ottaa tovin, jos toisenkin, että kaikki tavarat löytävät oman paikkansa puhumattakaan kaikesta muusta taloon liittyvästä pikkufiksauksesta. Tässä mennään nyt kuitenkin sillä meiningillä, että aikaa on koko loppuelämä fiksata ja puunata, joten pikkuhiljaa. Koskahan uskaltautuisi grillikaupoille ja avaamaan grillauskauden. :D

Tämä ei varsinaisesti kuulu kuukauden parhammistoon, mutta neiti K oli maaliskuussa viimeisen päivänsä hoitopaikassa, jossa viihtyi kokonaiset kolme vuotta; koko siihenastisen päivähoitotaipaleensa siis. Kolme vuotta on pitkä aika, ja kodinomainen ryhmis tarjosi turvallisen ja lämpimän päivähoitorupeaman, jota varmasti muistellaan pitkään ja hartaasti. Varsinkin äiti tuntuu herkistyvän kovin helposti, kun neiti alkaa juttelemaan Kissankulman lapsista ja hoitotädeistä. <3 Myös aamuisin on ikävä Kissankulman henkilökuntaa, joka tuli pientä hoitolasta ottamaan vastaan, että olo oli tervetullut.

Lomailimme neiti K:n kanssa muutaman päivän maaliskuun lopulla, ja vaikka mitään kovin kummallista ei tehtykään, päivät sujahtivat ohi vähän liian nopeasti. Onneksi seuraavaan lomaan ei ihan mahdottomasti viikkoja ole ja reilun kuukauden kuluttua pääsemmekin neiti K:n kanssa reissuun! Kesä on parasta aloittaa Väimeren rannoilta, niin myös tänä vuonna. Sitä ennen on tietysti pääsiäistä, vappua ja äitienpäivää, joten kivoja juttuja on kalenteri täynnä. Mahtuupa seuraaviin viikkoihin myös kauan kaivattu aikuisten viikonloppureissukin.

Top-osastoon menee myös se, että työelämässä alkuvuodesta meneillään olleet yt-neuvottelujen tulokset eivät koskeneet tiimiämme! Ei ollenkaan vähäpätöinen asia, ehdottomasti top-matskua.

Tämä lienee jokavuotinen ilmiö ja hihkumisen aihe, mutta kevät. <3 Tällä viikolla päälle paukahtanut takatalvi himmensi hieman kevätfiilistä, mutta lisääntynyt valo saa luonnon, sekä ihmisetkin heräämään talvihorroksesta ja asettumaan uuteen moodiin. Elo alkaa jälleen olla kevyempää, kuin talvella, jolloin meininki on enemmän tai vähemmän takkuista. Sidon takkuisuuden täysin pimeyteen, joten kevään korvalla, valon alkaessa tulvimaan ikkunoista sisään aikaisin aamusta ja auringon sukeltaessa horisontin taa vasta iltasella, on aiheestakin riehakas fiilis.

Maaliskuu siis meni suuremmilta osin muuttohommien ja uuden kodin laittamisen lomassa, joten muutama sananen vielä siitä. Kirjoittelin vajaa vuosi sitten maailman pisimmältä tuntuneesta muutosta, postaus löytyy täältä, joten seuraavassa saattaa tulla jonkin verran toistoa, vaikka tällä kerralla muutto ei tuntunutkaan maailman pisimmältä. Jotain on siis varmasti viime kerrasta opittu ja tässä konkarimuuttajan tipsit smoothimpaan muuttoon:

* Ennen muuttorupeamaa käy kaikki, tai edes suurin osa, kaapeistä läpi ja heitä pois tai kierrätä kaikki sellainen, jota et ole viimeisen vuoden aikana tarvinnut. Tavoitevaatteet, vähän liian pienet, suuret tai muuten vaan käyttämättä jääneet kengät ja käsilaukut, leikkimättä jääneet lelut, pyyhkeet, ikkunaverhot ja sänkyvaatteet, joita ei juuri ikinä käytetä..you get the picture.

Uskokaa tai älkää muuten, mutta tämän muuttajan laukkuvarastot ovat huvenneet noin 80%, kun tajusin, että käytän suunnilleen aina arkena sitä yhtä ja samaa käsilaukkua. Ostan luottoarkilaukkuni kaveriksi uuden, kun löydän sellaisen, joka miellyttää niin paljon, että tiedän siitä tulevan uskollinen ystävä.

* Pakkaa kaikki mahdollinen hyvissä ajoin, mielellään pahvilaatikoihin

* Jätä kaappeihin parit pyyhkeet, astiat, kattilat, jne mitä tiedät tarvitsevasi viimeisinä päivinä ennen muuttorutistusta. Muuten kaikki surutta muuttolaatihkoihin.

* Banaanilaatikoita = muuttolaatikoita ei ikinä ole liikaa. Jälkeenpäin ne voi helposti kipata pahvinkeräykseen, tai laittaa eteenpäin vaikkapa fb:n roskalava-ryhmien kautta. 

* Vaatteet, lakanat, pyyhkeet, pehmolelut, ym pehmoinen sälä isoihin jätesäkkeihin ja jätesäkkien suut kiinni.

* MERKKAA sekä muuttolaatikot, että jätesäkit. On paljon kivempi roudata kamat kerralla oikeisiin huoneisiin, sekä purkaa, kun tietää suunnilleen mitä mistäkin löytyy. 

* Älä kiirehdi kodin hankintojen kanssa etukäteen, vaan katsele kaikessa rauhassa mitä kaikkea uuteen kotiin tarvitaankaan ja mitkä ratkaisut eivät enää paikkaansa löydä. Etukäteen hankintojen tekeminen kasvattaa myös muuttokuormaa, joten malta mielesi. ..tiedän, vaikeaa, mutta yritä kuitenkin.

* Uuteen kotiin asettuminen vie aikansa ja useimmiten rahaakin palaa jonkin verran. Muista, että kaikkea ei tarvitse hommata kerralla, ja esimeriksi kaikkia puuttuvia lamppuja ei ole pakko heti ostaa etenkin, jos kesä on kulman takana ja aamuisin ja iltaisinkin jo valoisaa. Myös ilman verhoja pärjää tovin, jos tuntuu siltä, että ei tiedä mitä tahtoo tai millaiset verhotangot haluaa. Sama pätee mattoihin. 

Jos uusi koti on mallia omakotitalo, on tiedossa muutenkin enemmän ja vähemmän ikuisuusprojekti, joten asia kerrallaan. Listoja voi maalta ja/tai vaihtaa vähän kerrallaan ja hankintoja tehdä hiljaksiin. Kaiken voi toki rykäistä valmiiksi kerrallakin, jos aika, budjetti ja elämä antaa myöten, mutta lapsiperheessä, jossa on kaksi työssäkäyvää aikuista, olemme todenneet stressivapaammaksi tehdä vähän kerrallaan. Ja mikäs tässä ollessa, omassa toivottavasti loppuelämän kodissa. <3

Kuvat. Pixabay

Kaukokaipuuta ja Elonkerjuuta

Voi millainen kaukokaipuu pääsikään iskemään, kun instafeedissani tuli vastaan matkakuvia ja silmiini osui otos merenrannasta juuri ennen auringonlaskua. Melkein välittömästi hartiat tipahti ja työviikon jännitys katosi jonnekin ulottumattomiin. Karu totuus tietysti iskee hyvinkin äkkiä vasten kasvoja, mutta aina voi unelmoida. Miten ihanaa olisikaan istahtaa aurinkotuoliin tai rantahietikolle viileä drinkki kädessään ja antaa lämpimän ilman hyväillä ihoa. Katsella auringonlaskua ja nauttia hetkestä. Tietää, että kiirettä ei ole mihinkään ja elo ja olo saa soljua eteenpäin täysin omaan tahtiinsa. Matkalaskurin mukaan omaan lähtöön on aikaa alle 80 päivää, eikä siinä ole päivääkään liian vähän. Ennen lähtöä kalenterissa on vielä ihan riittämiin isoja ohjelmanumeroita, joten todennäköisesti olen hyvin onnellinen nainen, kun toukokuun lopulla saan virittää sähköpostiin out-of-office-viestin neljäksi viikoksi. Ensimmäistä kertaa ikinä pidän neljän viikon kesäloman yhteen pötköön ja jemmaan talvilomaviikkonikin vielä loppukesän varalle. Alkaa olla jälleen helpompi hengittää, kun lähitulevaisuudessakin häämöttää lyhyempiä työviikkoja pääsiäisen, vapun ja helatorstain ansiosta ennen varsinaista lomakautta. Löytyypä kalenterista viikonlopun mittainen aikuisten reissukin. <3

Kuva:Pixabay

Toukokuun lopulle on kuitenkin vielä aikaa tovi jos toinenkin, joten ei ihan vielä kaiveta aamukampaa esille. Aamukamman voi kuitenkin etsiä laskeakseen päivä pääsiäislomaan, sillä se häämöttää jo parin viikon päässä! Uskomatonta miten nopeasti kevät juoksee eteenpäin. Alan hiljalleen käsittää mitä käsite "ruuhkavuodet" tarkoittavat, ja vaikka iltaisin kaadun aikalailla kaikkeni antaneena sänkyyn niin en moiti; bring it on. Elämässä sattuu ja tapahtuu tällä hetkellä, mikä tottakai vie energiaa, mutta hyvällä tavalla. Mutta siis se pääsiäinen.. Pian saa laittaa pääsiäisruohot itämään, kantaa kotiin kasan suklaamunia ja kaivaa tiput kaapista. Ellei joku ole vielä huomannut, niin olen ihan innoissani aina, kun kotia saa sisustaa jonkun juhlateeman mukaan! Pääsiäinen on muutenkin aina merkki siitä, että kevät todenteolla on täällä ja talvi voitettuna. Ja hei! Tänä pääsiäisenä paluun keikkalavoille tekee myös Pohjanmaan oma Rolling Stones; Elonkerjuu. Käykääpä kurkkaamassa bändin paluukeikkojen päivämäärät ja paikat täältä.

Jos jotain kuitenkin saa toivoa, toivoisin talven taittuvan kevääksi nyt heti, tällä sekunnilla. Ei enää lumipyryjä ja kaksinumeroisia pakkalukemia, vaan plussakeliä ja loskaa kiitos. "Maaliskuu maata näyttää" tuntuu kasvavia lumikinoksia katsellessa lievästi sanottuna epäilyttävältä. Harvemmin toivon vesisateita, mutta nyt voisi taivas muutamaksi päiväksi aueta ja lämpötilat nousta. ..tai ehkä kuitenkin vasta viikonlopun jälkeen, että ehdimme pikkumimmin kanssa kokeilla vielä luisteluhommia tälle talvelle. Parempi myöhään, kun ei milloinkaan. Tosin neitikin toivoo hartaasti jo lumien sulamista, että saisi polkupyörän ja pääsisi testaamaan sitä. En tiedä kumpi on taas enemmän innoissaan fillari-asiasta, äiti vai tytär, koska luonnollisesti äidin visio pikkumuikkelin ensimmäisestä pyörästä on tyyliä vaaleanpunainen - tai "Elsan värinen" - ja sellaiset hienot tupsuthapsutmitkälie sarvien päissä. Jää nähtäväksi. :D

Lopuksi vielä fiilisteltäväksi edellämainitun rytmiryhmän uusin sinkku, Saanhan mä tulla viereesi, josta ilmestyy huomenna perjantaina myös video. Omat lempparilyriikkani biisissä ovat: "Ja sä kysyt miltä tuntuu vapaus / No ei se oo jäänpolttoa kummempaa / Ja sä kysyt miltä tuntuu kaipaus / Mä en tiedä mitään kauniimpaa".

Kivaa loppuviikkoa!

Edit. Video lisätty 16.03.

Mutku mä haluuuuuuuuuuuuuuuun!

Olen viime päivinä kehitellyt mielessäni I want-listaa. :D I know, aiheuttaa epäilemättä monissa pienoista silmienpyörittelyä ja kieltämättä itselläkin on vaikeuksia pitää naamaa peruslukemilla asioita listatessani. Miten voi ihminen innostua sekunnin sadasosassa näin kokonaisvaltaisesti, on kyseessä sitten pieni arkinen juttu, joka vain sattuu muljahtaa mieleen, tai pitempiaikainen haave, joka saa uusia sävyjä ja kerroksia mitä enemmän sitä ajatustasolla työstää. Naurattaa itseäkin.

Kuva: Pixabay

Mutta asiaan, mä haluuuuuuuuuuuuuun:

* Hotelliaamiaiselle, tai brunssille. En kestä, tekee täysillä mieli croissantteja ja kaikkia muita aamiaisherkkuja.
* Infinity rannekorun. Tai kaulakorun.
*  Uuden tatuoinnin; ideoita on miljoona, vähintään!
* Nähdä Neiti K:n ilmeen, kun saa synttärilahjaksi sen, mitä on pyytänytkin (done and check!). <3
* Reissuun: Lapin hangille, etelän aurinkoon, tai ylipäätään hetkeksi muihin maisemiin. Parin viikon reissu alkukesään on jo bookattu, mutta sitä ennen pieni pyrähdys jonnekin olisi paikallaan.
* Elää rakkauskuplassa forever. <3
* Keikalle. Nyt olisi akuutti tarve päästä pitkästä aikaa keikalle. Onneksi "ennenpitkää on taas maaliskuu". Haha, yritin olla hauska.
* Enemmän aikaa kirjoittaa. Työt haittaa harrastuksia. :D
* Että säästyttäisiin norolta tai muilta oksupöpöiltä tänä keväänä. Ihan kohtuullinen toive.
* Isomman kodin, koska lastenhuone. Olen piirtänyt mielikuvan avarasta vaaleansävyisestä tupakeittiöstä, johon valoa pääsee tulvimaan, sekä maakuuhuoneista, jotka ovat kauniisti asujiensa näköisesti sisustettu (kunnes ne ovat pienoisessa kaaoksessa, mihin todennäköisesti kovin montaa tovia ei menisi, mutta ajatus on tärkein) .
* Leppoisan viikonlopun, jolloin saa nukkua niin kauan, kuin unta riittää (eli öbaut seiskaan :D), ei tarvitse miettiä minkään lajin kotitöitä, tai ratkoa kenenkään harmitusta esimerkiksi lelukoirasta loppuunkuluneiden patteriden takia.
* Shoppailemaan: Vaatekaappi kaipaisi kipeästi päivitystä + kevät tulee!
* Kotiin tekemään laskiaispullia, koska lupasin eilen pikkumimmille ja onhan tänään laskiaistiistai.
* Heittäytyä ideoiden, kaikenkarvaisten fuurujen ja inspiraation vietäväksi. Toisinsanoen antaa luovuuden kukkia ja unohtaa hetkeksi kaikki muu.
* Valoisat illat tännehetinytkiitos.

Kuva: Pixabay

Siinä akuuteimmat. Kaikesta pystyy siis päättelemään, että kevät tekee tuloaan, ja parhaillaan odottelenkin koska yksi takuuvarmimmista tämän "taudin" oireista iskee: Sisustusinspiraatio! Itseasiassa ei tarvitse odotella, vaan nyt kun sen mainitsin, niin ehkä ihan vähäsen alkaa kutittelemaan pieni kodin ilmeen freesaaminen. Hmm..

Millaisia oireita teillä on ilmennyt? Kasvaako I want ja to-do-lista kevään korvalla ja löytyykö sieltä vuodesta toiseen samoja kuumeilujen aiheita?

Äitienpäivä lähestyy - lahjavinkkeja ä-tyypin muistamiseen

Toukokuun toinen sunnuntai ja sitä myöten äitienpäivä lähestyy.  Jos taloudessa on äiti-ihminen, on häntä toukokuun toisena sunnuntaina ehdottomasti muistettava jotenkin, on kyseessä sitten omien lastesi äiti, omien lastesi bonus-äiti, oma äiti, vara-äiti, äidinäiti, tai mitä tahansa. Pointti: Äitiä on äitienpäivänä muistettava, emmekä halua kuulla etenkään puolisolta lausuntoja kuten "ethän sä mun äiti ole". Myös omaa äitiä on luonnollisesti suotavaa muistaa, vaikkei samassa taloudessa asuisikaan, näin vinkkinä. :D

Äitienpäivämuistaminenhan ei ainakaan omasta mielestäni vaadi suuren luokan budjettia, vaan ajatus on tärkein. Valmiiksi tehty aamiainen äidin mieltymysten mukaan ja siihen kylkeen vaikka lähikaupasta ostettu kukka - myös suklaa toimii aina - ajavat varmasti asiansa, kunhan ajatus on mukana. Koko hommassahan kuitenkin parasta on pikkutyyppien ihan itse tarhassa tai koulussa askartelemat muistamiset. <3

Jos kuitenkin haluat muistaa puolisoasi jollain muullakin, kuin sillä lähikaupan kukalla, eikä erityistä lahjatoivetta ole äidin omasta toimesta vinkattu - niiden kanssa kannattaa olla tarkkana! - niin tässä muutama ehdotus siihen, mitä sunnuntaiksi voi varata. Lisättäköön vielä, että nämä ovat allekirjoittaneen mielestä valideja vinkkejä, en ota vastuuta, mikäli ne eivät kaikkia mielytä. :D

- Lahjakortti hemmotteluhoitoon, hierontaan, tms. Ellet ole varma, mikä on puolisosi juttu, kysy hänen ystäviltään.
- Yhteinen vapaailta. Syömään, leffaan, teatteriin, mitä ikinä, ja tämä on tärkeää: Kaikki, myös lastenhoitaja, on järjestetty valmiiksi.
- Keikkaliput ä-tyypin suosikkibändin keikalle. Tai teatteriin. Tai urheilutapahtumaan. Tai festareille. Tai joogakurssille. Missä puolisosi viihtyykään. Ja nimenomaan kaksi lippua; toinen hänelle, toinen hänen parhaalle ystävälleen, tai/eli sinulle.
- Pullo hänen suosikki parfyymiaan. Saattaa vaatia hieman salapoliisihommia, mutta mitä sitä ei puolisonsa eteen tekisi.
- Mikäli teillä on yhteinen harrastus, voit antaa jotain siihen liittyvää. Jos kuitenkin yhteinen harrastus on esimerkiksi kokkaaminen, älä osta paistinpannua (ellei sitä nimenomaisesti ole pyydetty), vaan vie puolisosi mieluumin lempiravintolaanne, tai jonnekin täysin uuteen paikkaan, syömään.

Jos kukkaron nyörit on pidettävä tiukalla ja hommasta pitäisi selvitä pienellä budjetilla toimivat ihan yhtä hyvin myös esimerkiksi itsetehty äitienpäiväkakku, yllätys-piknik olkkarin lattialla - tai ulkona, jos kevät viimein koittaisi, tai vaikka kokovartalohieronta pitkän kaavan mukaan. Pääasia, että asiaa on mietitty ja ehkä vähän nähty vaivaakin. Kuten sanoin, ajatus on tärkein ja äitienpäivänä jokaisen äidin pitäisi saada tuntea olevansa erityinen. <3

Blond by Summer-projekti ja (uusi) kesätukka

Homma etenee! Viime elokuussa alkanut blond by summer-projekti alkaa olla, jos ei nyt loppusuoralla, niin ainakin todella hyvällä mallilla.Viime elokussa sain päähäni, että jo riittää mustanpuhuva look hiusten puolesta ja on taas aika vaaleammalle ja itselleni luonnollisemmalle värille. Haasteen heitin HiusHarlekiinin Pialle, joka on tähän mennessä sutinut lopputtomasti raitoja hiuksiini ja vähän kerrallaan saanut lookkini muuttmaan vaaleammaksi. Hommahan ei suinkaan lopu tähän, mutta kaunis kiitos Pialle jo nyt!

Kuten kuvasta näkyy, lähtötilanne oli varsin tumma, ja nyt yleisilme on selkeästi vaalea. Tyvi alkaa näyttää jo siltä, kuin pitääkin, ja pikkuhiljaa se kultainen latvakin sieltä taittuu vaaleaksi! Lähestyvän kesän kunniaksi pituutta otettiin myös reilulla kädellä ja itsestäni pituus tuntuu suorastaan polkalta, vaikka totuus on jotain puoliselän mittaa. Jokatapauksessa fiilis on huomattavasti kevyempi ja hiusta on paljon helpompi nyt käsitelläkin. Ja happyhappyjoyjoy, vaaleasta tukasta pystyy tekemään vaikka kesäfestareille pikkuponien värisen sateenkaaritukan!

Jokainen koti ansaitsee prinsessa-tyynyn

Mä olen taas ihan fiiliksissä ja tiloissa keväästä ja lisääntyneestä valosta! Aamulla ennen seiskaa on jo valoisaa ja illallakin ehtii vielä työ -ja hoitopäivän - sekä tietysti Pikkukakkosen - päälle lenkille ennenkuin on pilkkopimeää; todella jees! Jaksan vuodesta toiseen ihmetellä miten valo ja vuodenaika voi vaikuttaa näin paljon mielialaan ja jaksamiseen. Mutta niin kai tuo toimii, eiväthän kukatkaan pimeässä kuki.

Lisääntynyt valo aiheutti jälleen kerran myös sen, että koti oli asustettava uusiin ikkunaverhoihin ja sohvatyynyt puettava samaan sävyyn. Perus-tyynynpäällisten lisäksi ostoskoriin oli suorastaan pakollista klikata alla näkyvä tyyny, koska..noh, koska mä voin. :)  Jokaisesta kodista pitäisi löytyä prinsessa-tyyny, koska erään ystäväni sanoin: "Joskus sitä vaan herää prinsessana." Oikean sävyinen torkkupeittohankinta on vielä työnalla, mutta eikö sekin jostain vastaan tule. Väri on hempeä vaaleanpunainen, tyttövärien tyttöväri, ja sopii just meidän kotiin täydellisesti. Sekä verhot, että tyynynpäälliset löytyivät Jotexilta.

Love it!

Sain viikonlopun aikana myös vihdoin hiottua aiemmin mainitsemani puusohvan, joten toivo elää, että sen saisi mahdollisesti kotiutettua vielä tämän kuun aikana. Tyypilliseen tapaani tempaisin homman kerralla valmiiksi - "kun nyt kerran ruvettiin"-meiningillä - joten sama show lienee maalausprojektin kanssa. ..paitsi se kai kannattaisi tehdä kahteen kertaa, eli mun pitäisi odottaa, että urakan voi toistaa. Raportoin miten käy, sen odottamisen kanssa siis. :D

Säätieteilijätkin ovat povanneet virallisen kevään alkavan tällä viikolla, joten kivaa alkanutta kevätviikkoa jokahittelle!

Kevät-täpinää ja sisustusfuuruja

No niin, nyt se on virallista; kevät-täpinä on saapunut. Varmoja merkkejä ovat lisääntyneestä valosta johtuva ilo-olo - kyllä, juuri tuo sanapari kuvaa parhaiten vallitsevaa fiilistä - , sisustusvimma ja kesän festareista haaveileminen. Myös neiti K:n kakkossynttärit ovat vinkki siitä, että kyllä, nyt se talvi taittuu.

Ilo-olosta tai synttärimeiningeistä ei kuvamateriaalia vielä ole, ensin mainitusta tuskin tuleekaan :D, mutta viime viikolla sain talviunta uinuneen sisustuskärpäsen heräämään kiitos kirppislöytönä kotiin haetun pikkulaatikosto. Tavoistani poiketen olen hissuksiin sisustanut kotia sitä mukaa, kun olen keksinyt mitä mihinkin haluan. Mainittakoon, että puusohvaprojekti odottaa edelleen hiomis - ja maalausinspiraation löytymistä; on odotellut nyt kolme kuukautta, mutta eikö sekin sieltä vielä kotiin kevään mittaan saada.

Usko, toivo, rakkaus. <3

Koti-ovesta sisään astuttaessa tervetulleeksi ei toivota enää lastenrattaat, tai sekainen jalkanaulakko, vaan usko, toivo ja rakkaus..niin ja se pikkulaatikosto. Millaiset fuurut kuuluvat teidän kevään merkkeihinne?