Kanskikuva

Kanskikuva

tiistai 23. toukokuuta 2017

No nyt on virtaa! Minäminä-viikonlopun energiatankkaus

Vietin viikonlopun Helsingissä ja ai että kuulkaa miten tuli minäminä-viikonloppu tarpeeseen! Olo on ihan eri luokkaa, kun viime viikon lopulla, vaikka ei silloinkaan varsinaisesti valittamisen aiheita ollut, univelka tapissa, tai muitakaan miinusmerkkisiä asioita. Silti huomaan olevani enemmän tai vähemmän kuin uudestisyntynyt, kun sain keskittyä melkein kaksi vuorokautta pelkästään itseeni ilman, että pikkuihmiseni oli tahtomassa jotain. Arkikaan ei tunnu niin arjelta, mikä saattaa osaltaan johtua myös tällä viikolla olevasta helatorstaista, joka lyhentää työviikkoa oikein soppelisti.


Fiilistelyä Hartsulla, artisti Tähkä ja Pastori

Matkasin siis lauantaiaamuna Valtion Rautateillä Helsinkiin lopullisena määränpäänä Tähkän Laurin Vien Sut Täältä Kotiin-rundin päätöskeikka Hartwall Areenalla. Aika kova temppu muuten teuvalaiselta myydä Areena loppuun, respect! Kuinkas sattuikaan törmäsin jo junassa tuttuihin ja siinähän vierähti tovi jos toinenkin, ja vaikka aikaa piti olla suorastaan ruhtinaallisesti, niin kiireenhän siinä sai päivän mittaan kehitettyä, että olisi - ja olikin, melkein - sovittuun aikaan sovitussa paikassa.. Tietyt asiat eivät sitten ikinä muutu, seurasta riippumatta. :D Helsinki hemmotteli aurongonpaisteella ja vaikka merituulen ansiosta ihan t-paitakeli ei ollutkaan, niin alkoi ihan tosissaan tuntua kesälle. Mielestäni kaupunki tuoksuikin ihan kesälle, ja mielentilahan taitaa olla se tärkein näissä jutuissa muutenkin.


Pala Pohjanmaata: Kyrö Distilleryn  napue gintonic, vahva suositus!

Lauri Tähkän pitkän linjan seuraajana pidin illan keikasta kovasti; en ehkä ihan ylisanojen paljon, mutta miehen show ei petä ikinä. Toistan, ei ikinä. Artisti oli elementissään ja rakastan hänen tapaansa olla lavalla ihan samalla tavalla on vastassa sitten muutama satapäinen klubiyleisö, tai täyteen bookattu hartsu: Rehellisesti, maanläheisesti ja rennosti. Myös taiteilija nautti silminnähden illasta ja tilanteesta ja oli ilo katsoa miten vilpittömän onnellisia kasvoja löytyi niin lavalta, kuin yleisöstäkin. Hieno ilta ja hieno artisti; hatunnosto.




Seuraavana päivänäkin ehdin vielä vaikka mitä ennen takaisin Pohjanmaalle lähtöä ja ekaa kertaa pitkään aikaan nautin myös hotelliaamiaisesta pitkän kaavan mukaan. Voi miten toivoisin, että Suomessakin olisi mahdollisuus tarjota enemmän ihania, tuoreita hedelmiä hotelliaamiaisella! Toisaalta, jos aamiaisbuffetista löytyy croissanteja, hyvää kahvia ja appelsiinituoremehua ollaan jo omalla mittapuullani pitkällä. :D

Junassa takaisin kotiinpäin körötellessäni mietin, että viikonloppu teki enemmän kuin tehtävänsä ja jos mahdollista, pitäisi harrastaa moisia pieniä irtiottoja useammin. Kaunis kiitos hyvälle seuralle, sekä myös äidilleni, joka vietti viikonloppunsa pikkumimmini kanssa. <3

torstai 18. toukokuuta 2017

Matkakuume kohoaa

Viime aikoina on ollut havaittavissa reissukuumeilua. Oireet tuntuvat pahenevan mitä pidemmälle keväässä mennään ja mitä enemmän sosiaalisen median uutisvirrat täyttyvät lomakuvista ja kohdehehkutuksista. Tehokasta propagandaa, etten sanoisi.




Olen viime vuosina arponut useaan otteeseen lemppari-rantalomakohteeni, Alanyan, suhteen mitä tehdä, ja viime aikoina on alkanut tuntumaan, että jos arpomista jatkaa ei mihinkään voi lähteä. Ympäri maailmaa tuntuu tapahtuvan, Eurooppaa ja Pohjoismaita myöten, joten tuntuu jotenkin typerältä vedota enää maan epävakaaseen tilanteeseen. Saa nähdä mihin omat ajatukset tämän tiimoilta menevät, mutta sen ainakin tiedän, että kaupunkilomalle sanon neiti K:n kanssa ei kiitos: Pidetään ne vielä tässä vaiheessa aikuisten lomina.




Jännityksellä jäämme odottamaan mihin pisteeseen reissukuumeen oireet eskaloituvat. Onko muut havainneet samansuuntaista oireilua? Vai onko se enemmän ja vähemmän pysyvä olotila?





keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Elämää kaksveen kanssa

Havahduin eräänä aamuna siihen, miten "helppoa" elämä nykyään pienen naiseni kanssa onkaan. Pitäisi kaiketi sanoa "helpompaa", kuin esimerkiksi vuosi sitten, sillä ihan iisipiisiä ja lastenleikkiä se nyt tuskin yhdelläkään lapsiperheellä on. Tajusin kuitenkin, että arkemme soljuu nykyään eteenpäin suhteellisen kivuttomasti, kun suurin uhma on ainakin toviksi tauonnut. Tyyppi touhuaa omiaan ja nauttii suunnattomasti, kun teemme yhdessä asioita; ovat ne sitten arkisia juttuja, kuten pyykkien kuivumaan laittaminen, tai jotain kivaa ja odotettua, johon yleensä viikonloppuisin on aikaa. Pääasia on, että teemme yhdessä.

Neiti K puhua pulputtaa aamusta alkaen, kun saa silmänsä auki ja olen neidin puheen kehityksestä äärettömän kiitollinen: Elämä on helpompaa, kun toinen osaa sanoa mitä haluaa, mikä vaivaa, tai muuten vaan mitä on mielessä, unohtamatta niitä uskomattomia juttuja, joita häntyyppi nyt jo kertoilee. And it only gets better, olettaisin. Myös laulaminen on lähellä Neiti K:n sydäntä ja usein esimerkiksi automatkoilla meillä harrastetaankin yhteislaulua, samoin iltaisin monesti jammaillaan ennen iltapuurohommia.




Täyttä työviikkoa olen tehnyt nyt reilun kolme kuukautta ja muutos on mennyt suhteellisen kivuttomasti. Näin kesän kynnyksellä olen kuitenkin alkanut kaipaamaan ihania kolmen päivän viikonloppuja, sillä parin päivän vapaat ovat hujauksessa ohi, etenkin jos molemmille päiville löytyy kalenterin täytettä. Pikkumimmi kuitenkin viihtyy hoidossa hyvin, joten se vähän helpottaa äidinkin tuskaa. Onhan kulman takana myös helatorstai, juhannus ja kesälomat, joten ehtii tässä pidemmistäkin vapaista yhdessä nauttia. Kannustan jälleen kuitenkin kaikkia kynnelle kykeneviä käyttämään hyväkseen lyhennetyn työviikon mahdollisuuden, sillä se todellakin parantaa elämänlaatua ja saa viikonloput tuntumaan pieneltä lomalta. Antaahan se myös enemmän liikkumavaraa esimerkiksi kesän reissuja ja touhuja ajatellen, vaikka toisaalta "ylimääräiset" vapaat ovat aina omasta kukkarosta pois. Kannattaa kuitenkin punnita asiaa, sillä hyödyt ovat sen arvoisia! Aikaisempi postaukseni aiheesta löytyy täältä.

Kaikenkaikkiaan asiat tuntuvat olevan tällä hetkellä mallillaan ja elämä Neiti K:n kanssa on niin leppoisaa, kuin se parivuotiaan kanssa on mahdollista. Hyväntuulinen lapsi tarkoittaa hyväntuulista äitiä ja toisinpäin. (Kuuma) kesä 2017 saisi tämän kokoonpanon puolesta alkaa!

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Lämpöisiä äitienpäivätoivotuksia -ja halauksia

Äiti, sinä olet tärkeä. Olet hyvä, riittävä ja paras mahdollinen äiti omalle lapsellesi, tai lapsillesi. Kukaan ei voisi hoitaa hommaasi paremmin. Lapsesi rakastaa sinua ja hyväksyy sinut sellaisena kuin olet; hyväksythän myös itse itsesi. Sinä olet hyvä äiti.

Ihanaa äitienpäivää kaikille äiti-ihmisille! <3 Nauttikaa, nauttikaa ja nauttikaa, vietätte päivää sitten miten tahansa, vaikka vain päivänä muiden joukossa. 



torstai 11. toukokuuta 2017

Positiivisuusjemma pahan päivän varalle

Jännitys. Sitä on olemassa hyvää ja huonoa. Hyvää jännitystä, joka saa posket hehkumaan, hengityksen salpautumaan ja joka parhaimmillaan ajaa eteenpäin ja hyviin tuloksiin. Sitten on jännitystä, joka ikäänkuin lamauttaa ja saa henkilön lähes halvaantumaan paikoilleen.

Kaikkien on joskus tervettä mennä omalle epämukavuusalueelleen ja pysytellä siellä tovi, vaikka luontaiset vaistot sanoisivat muuta. Se antaa voimaa ja jälkikäteen on ihan voittajafiilis. Jos jännitys, nimenomaan se ikävänlainen, kuitenkin kestää liian kauan ja epämukavuusalueella oleminen muuttuu poikkeuksesta säännöksi, voi jännitys muuttua ahdistukseksi.


Kuva lainattu Power of Positivityn fb-sivuilta

Jokainen varmaan tietää millaisia fiiliksiä tarkoitan, kaikilla on omat kokemuksensa aiheesta. Toivon, että kaikkien kokemukset, jotka jonkinlaista ahdistusta aiheuttavat, olivat ne sitte millaisia tahansa, loppuvat ennemmin tai myöhemmin, ja nimenomaan parhain päin. Tallettakaa sillä hetkellä se fiilis; helpotus, ilo, tyyneys, kiitollisuus. Ne tunteet, jotka nousevat, kun työkuviot ratkeavat, lapsi tervehtyy, omat henkilökohtaiset ihmissuhteet loksahtavat kohdalleen tai vaikkapa vanhempien, tai omaan, terveyteen liittyvät asiat menevät parhain päin. Muistakaa se olotila ja kaivakaa se esiin aina arkiahdistuksen, tai minkä tahansa negatiivisen tunteen, pyrkiessä pintaan.Se unohtuu valitettavan nopeasti, mutta yrittäkää aktiivisesti palata siihen aina, kun tuntuu, että tihkoo tai vaikka ei välttämättä niin tihkoisikaan.


Kuva lainattu Power of Positivityn fb-sivuilta

Pakastikylmästä keväästä huolimatta, kyllä se räntäsade joskus vedeksi muuttuu, ja vesisade päivänpaisteeksi! Rakkauttaaaaa!

maanantai 8. toukokuuta 2017

Äitienpäivä lähestyy - lahjavinkkeja ä-tyypin muistamiseen

Toukokuun toinen sunnuntai ja sitä myöten äitienpäivä lähestyy.  Jos taloudessa on äiti-ihminen, on häntä toukokuun toisena sunnuntaina ehdottomasti muistettava jotenkin, on kyseessä sitten omien lastesi äiti, omien lastesi bonus-äiti, oma äiti, vara-äiti, äidinäiti, tai mitä tahansa. Pointti: Äitiä on äitienpäivänä muistettava, emmekä halua kuulla etenkään puolisolta lausuntoja kuten "ethän sä mun äiti ole". Myös omaa äitiä on luonnollisesti suotavaa muistaa, vaikkei samassa taloudessa asuisikaan, näin vinkkinä. :D




Äitienpäivämuistaminenhan ei ainakaan omasta mielestäni vaadi suuren luokan budjettia, vaan ajatus on tärkein. Valmiiksi tehty aamiainen äidin mieltymysten mukaan ja siihen kylkeen vaikka lähikaupasta ostettu kukka - myös suklaa toimii aina - ajavat varmasti asiansa, kunhan ajatus on mukana. Koko hommassahan kuitenkin parasta on pikkutyyppien ihan itse tarhassa tai koulussa askartelemat muistamiset. <3




Jos kuitenkin haluat muistaa puolisoasi jollain muullakin, kuin sillä lähikaupan kukalla, eikä erityistä lahjatoivetta ole äidin omasta toimesta vinkattu - niiden kanssa kannattaa olla tarkkana! - niin tässä muutama ehdotus siihen, mitä sunnuntaiksi voi varata. Lisättäköön vielä, että nämä ovat allekirjoittaneen mielestä valideja vinkkejä, en ota vastuuta, mikäli ne eivät kaikkia mielytä. :D

- Lahjakortti hemmotteluhoitoon, hierontaan, tms. Ellet ole varma, mikä on puolisosi juttu, kysy hänen ystäviltään.
- Yhteinen vapaailta. Syömään, leffaan, teatteriin, mitä ikinä, ja tämä on tärkeää: Kaikki, myös lastenhoitaja, on järjestetty valmiiksi.
- Keikkaliput ä-tyypin suosikkibändin keikalle. Tai teatteriin. Tai urheilutapahtumaan. Tai festareille. Tai joogakurssille. Missä puolisosi viihtyykään. Ja nimenomaan kaksi lippua; toinen hänelle, toinen hänen parhaalle ystävälleen, tai/eli sinulle.
- Pullo hänen suosikki parfyymiaan. Saattaa vaatia hieman salapoliisihommia, mutta mitä sitä ei puolisonsa eteen tekisi.
- Mikäli teillä on yhteinen harrastus, voit antaa jotain siihen liittyvää. Jos kuitenkin yhteinen harrastus on esimerkiksi kokkaaminen, älä osta paistinpannua (ellei sitä nimenomaisesti ole pyydetty), vaan vie puolisosi mieluumin lempiravintolaanne, tai jonnekin täysin uuteen paikkaan, syömään.




Jos kukkaron nyörit on pidettävä tiukalla ja hommasta pitäisi selvitä pienellä budjetilla toimivat ihan yhtä hyvin myös esimerkiksi itsetehty äitienpäiväkakku, yllätys-piknik olkkarin lattialla - tai ulkona, jos kevät viimein koittaisi, tai vaikka kokovartalohieronta pitkän kaavan mukaan. Pääasia, että asiaa on mietitty ja ehkä vähän nähty vaivaakin. Kuten sanoin, ajatus on tärkein ja äitienpäivänä jokaisen äidin pitäisi saada tuntea olevansa erityinen. <3

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Sunnuntai-illan suosikit

Viime aikoina olen alkanut helpottamaan sunnuntain tuskaa - en usko, jos joku sanoo ettei pode edes pienoista ahdistusta tai levottomuutta sunnuntai-iltana, uuden viikon kynnyksellä - viihdyttämällä itseäni suosikkiblogieni parissa. On muuten ihan parasta ja leppoisinta touhua juuri tähän hetkeen ja monesti blogit tarjoavat myös inspiraatiota ja hyvää fiilistä uuteen viikkoon. Kannattaa kokeilla! (y)

Joten näihin sanoihin, näihin tunnelmiin hyvää alkavaa viikkoa jokahittelle!


Sunnuntain lohturuokapäivällinen Eurooppalaiseen päivällisaikaan

lauantai 6. toukokuuta 2017

Reissunaiset Levillä

Kävimme neiti K:n kanssa lomailemassa huhtikuun alussa Lapin maisemissa, Kittilän Levillä. Kerta ei ollenkaan ollut ensimmäinen tällä kokoonpanolla ja täytyy sanoa, että kaksveeni suoriutuu pitkistä automatkoista siinä missä aikuisetkin. Vielä jos päikkärihommat kuuluisivat neidin lempijuttuihin matkat menisivät vieläkin kivuttomammin, mutta koska päivällä nukkuminen on pikkumimmin mielestä typerää hommaa en voi tukeutua ajatukseen "no kyllä se sitten autossa nukkuu". Ei nuku, voin kertoa. :D Onneksi matkanvarrella on kuitenkin pysähdys -ja taukopaikkoja kiitettävän paljon ja jokainen aakkosravintola ainakin tarjoaa myös lasten leikkinurkkauksen, joten pelkästään ympäri huoltoasemaa ei tarvitse taaperon perässä juosta. Iso peukku myös nimenomaisen aakkosravintolaketjun tuhdille aamiaiselle, jolla reissunaiset täyttivät vatsansa alle kymmenen euron hintaan (per aikuinen) ja jokaiselle löytyi jotain: Valikoimaa oli ruispuurosta karjalanpiirakoihin, munakkaaseen, jogurttiin ja mysliin unohtamatta täkeintä, aamukahvia. Todellinen lifesaver!




 Levin matkailukylä tarjoaa ajanvietettä vauvasta vaariin: Leviltä löytyy rinnehiihtokeskuksen ja kelkkailumahdollisuuksien lisäksi muunmuassa Spa kylpylöineen, hoitoloineen ja kuntosaleineen, sekä lastenmaailma Inka ja Niko, joka sijaitsee kylpylän alakerrassa, mistä löytyy myös keilausmahdollisuus ja ties mitä muuta. Lastenmaailma sisältää niin pallomeren, kuin pomppulinnankin, kiipeilyradan -ja seinän, erilaisia keinuja, leluja, you name it. Neiti K viihtyi lastenmaailmassa niin viime, kuin tänäkin vuonna ja hyvin näytti leikeissä aika kuluvan myös hieman vanhemmilla lapsilla. Myös kylpylän puolelta löytyy peräti kaksi pienten lasten allasta ja muutenkin tilat ovat varsin suuret ja monipuoliset erilliseine saunaosastoineen. Rinnekeskuksen pohjoispuolen rinteen juurelta löytyy myös lastenmaa, jossa on mahdollisuus pulkkamäkeen, sekä laskettelun ja lautailun opetteluun loivassa mäessä ja mikä parhainta, lastenmaan harjoittelurinne on eristetty niin, että sinne ei suoraan tunturin huipulta pääse. Pikkulaskettelijoiden -ja lautailijoiden (vanhempien) ei siis tarvitse pelätä, että joku suksii vahingossa miljoonaa niskaan. Lastenmaassa järjestetään ainakin sesongilla päivän aikana myös kilpailuja, ym. ohjattua ohjelmaa. Emme suuremmin tutustuneet lastenmaan tarjontaa, sillä neiti K tyytyi lähinnä kuskaamaan pulkassaan joka paikassa mukana kulkevaa pehmokissukaveriaan, sekä kävelemään ympäri kylää siinä määrin, että lähes jatkuvasti mukana kulkevissa matkarattaissa istui lähinnä edellä mainittu kissukaveri.




Aikuiseen makuunhan Leviltä löytyy vielä enemmän tekemistä ja touhua; koko paikka on kuin yksi iso aikuisten leikkipaikka. Liikunnallisten aktiviteettien lisäksi esimerkiksi ravintoloita ja pubeja on moneen lähtöön ja afterski ja yöelämä Levillä onkin varsin vilkasta. Hullu Poro Areena muun muassa tarjoaa artisteja ja bändejä lähes viikon jokaisena päivänä. Lisäksi lomakylästä löytyy shoppailumahdollisuuksia, kampaamoita, kosmetologeja, hierojapalveluita ja lähes kaikkea, mitä ihminen lomallaan saattaa kaivata. Itse pidän pienen "keskustan" tunnelmasta ja siitä, miten kaikki on rakennettu sulaan sopuun, kuten oikeassa kaupungissa konsanaan: Loma-asunnot, kaupat ja ravintolat voivat sijaita samoissa rakennuksissa ja kapeahkot kujat houkuttavat tutkimaan mitä niiden varsilta löytyykään. Viikossa kujat ehtii koluta toki moneenkin kertaan, mutta iso käsi siitä, että kaikki tarvittava on Levin aukiolta katsottaessa kävelymatkan päässä, jopa silloin, kun matkassa on taapero, joka kävelee "minä itte". Mökkimme sijaitsi ihan keskustan kupeessa, joten autoa ei reissulla todellakaan tarvittu. Neiti K:kin osasi jo puolivälissä viikkoa sanoa olevansa menossa "mökille", eikä kotiin.




Levi, ja Lappi yleensäkin, on jotenkin maaginen paikka, ainakin näin lakeuksien kasvatille. Siellä on oma tunnelmansa, maisemat ovat upeat, ja auringon paistaessa ja lumen välkehtiessä silmä lepää ja mieleen laskeutuu rauha. Lapissa lomailija pääsee kiinni täysin erilaiseen maailmaan ja lomakupla syntyy kuin itsestään. Keväthangilla on ihmisen helppo hengittää.


torstai 4. toukokuuta 2017

Blond by Summer-projekti ja (uusi) kesätukka

Homma etenee! Viime elokuussa alkanut blond by summer-projekti alkaa olla, jos ei nyt loppusuoralla, niin ainakin todella hyvällä mallilla.Viime elokussa sain päähäni, että jo riittää mustanpuhuva look hiusten puolesta ja on taas aika vaaleammalle ja itselleni luonnollisemmalle värille. Haasteen heitin HiusHarlekiinin Pialle, joka on tähän mennessä sutinut lopputtomasti raitoja hiuksiini ja vähän kerrallaan saanut lookkini muuttmaan vaaleammaksi. Hommahan ei suinkaan lopu tähän, mutta kaunis kiitos Pialle jo nyt!





Kuten kuvasta näkyy, lähtötilanne oli varsin tumma, ja nyt yleisilme on selkeästi vaalea. Tyvi alkaa näyttää jo siltä, kuin pitääkin, ja pikkuhiljaa se kultainen latvakin sieltä taittuu vaaleaksi! Lähestyvän kesän kunniaksi pituutta otettiin myös reilulla kädellä ja itsestäni pituus tuntuu suorastaan polkalta, vaikka totuus on jotain puoliselän mittaa. Jokatapauksessa fiilis on huomattavasti kevyempi ja hiusta on paljon helpompi nyt käsitelläkin. Ja happyhappyjoyjoy, vaaleasta tukasta pystyy tekemään vaikka kesäfestareille pikkuponien värisen sateenkaaritukan!