Tammiston tila - kauneuden ja kiireettömyyden koti

Piipahdimme pari viikkoa sitten koko perheen voimin Naantalissa, muumiperheen hoodeilla. Etsiskelin jo keväällä meille sopivaa ja mieluista majoitusvaihtoaehtoa, sillä näissäkin hommissa nopeat syövät hitaat ja viimeksi mainitut saavat yöpyä tasan siellä, missä tilaa sattuu olemaan. En oikein itsekään tiennyt, mitä etsin, mutta sen tiesin, ettei pieni hotellihuone neljälle hengelle kiskurihintaan kiinnostanut. Airbnb on aina hyvä vaihtoehto, mutta hintataso on joissian kaupungeissa kivunnut jo lähes hotellihintoihin, eikä Naantalista äkkivilkaisulla löytynyt  meidän tarpeisiimme juuri tuohon ajankohtaan sopivaa ratkaisua.

Kartoittaessani vaihtoehtoja törmäsin Naantalissa sijaitsevaan Tammisto Tila-nimiseen majoitus -ja juhlapalveluun, josta oli muumien saarelle ja Naantalin vanhaan kaupunkiin muutama hassu kilometri. Tammiston Tila näytti jo kuvissa todella kauniille, mutta tämä on ehdottomasti niitä paikkoja, jotka pitää nähdä ja kokea, että kaikki upeat yksityiskohdat pääsevät oikeuksiinsa ja kiireettömyyden voi aistia. *tähän sellainen sydämet silminä-hymiö*

Henkeäsalpaavan kaunis miljöö kutsuu luokseen

Konkkaronkkamme pääsi perille illansuussa, kun lämpömittari näytti edelleen yli 20 astetta, aurinko paistoi ja ilma oli tyyni. En ikinä olisi arvannut ajaessamme asfaltoituja teitä pitkin, että omakotitaloalueen laitamilta löytyisi tämä mieletön maalaiskartano, jonka pihapiirissä oli muutamia pieniä mökkejä, lukemattomia omenapuita, lammasaitauksessa kolme lammasta, puutarhaan ripoteltu kauniita, maalaisromanttisia tuoleja, pöytiä ja penkkejä kiireetöntä istuskelua varten, sekä ties mitä muita kauniita ja loppuunastimietittyjä ratkaisuja. Olin kuin lapsi karkkikaupassa kulkiessamme puutarhan vierustaa pitkin etupihalle ja pääsisäänkäynnille, sekä kavutessamme yläkertaan, jossa huoneemme sijaitsi. Ja millainen huone! Voi pojat, siinä jäi pienet ja nykyaikaisen pelkistetyt hotellihuonekopperot kirkkaasti kakkoseksi. Huone oli kaunis ja tilava, ja olisi soveltunut isommallekin porukalle. Huokailin ihastuksesta katsellessani ympärilleni ja jokapaikasta tuntui löytyvän mitä kauniimpia yksityiskohtia ja sisustusratkaisuja. Turhaan ei paikan emäntä, Anu Vaissi-Harismaa, tee majoitus -ja juhlapalvelun pyörittämisen ohessa myös keittiö -ja sisustussunnittelua. Esteettisyys oli vahvasti läsnä kaikkialla ja kaltaiseni ihastelija oli hetkessä silmät sydäminä.

Majoituimme siis yhdessä satavuotiaan päärakennuksen neljästä perhehuoneesta, ja hintaan sisältyi myös maittava aamiainen. Kattaus ja esillepano olivat todella kauniit, joten esteetikko sisälläni huokaili ihastuneena myös aamiaispöydässä. Erityismaininta myös tilan omalle omenamehulle, joka maistui myös allekirjoittaneelle, vaikken varsinaisesti omenamehun ystävä olekaan. Neiti K:kin taisi kipata kyseistä mehua aamiaisella peräti kolme kupillista. Muita majoitusvaihtoehtoja olisi ollut muunmuassa mökkimajoitus, tai piha-asunnot, joista pihapiirissä löytyviä mökkejä olisi kiva joskus vielä testata.

Majoitusta, juhlia ja idyllistä tunnelmaa

Nimensä mukaisesti Tammiston Tilalla järjestetään myös juhlia, sekä kokouksia. Kaikessa kauneudessaan ja idyllisyydessään näkisin Tammiston täydellisenä häämiljöönä, sillä tämän romanttisempaa ja kodikkaampaa juhlapaikkaa saa hakea. Tilalla on mahdollista järjestää myös yritystapahtumia, kuten pikkujouluja tai tyky-päiviä.

Alunperin Tammiston päärakennuksen on rakennuttanut 1916 silloinen Naantalin kylpylän johtaja Atte Frank, ja mansardikattoinen rakennus on puhdaslinjainen kartanorakennus vuosisadan vaihteesta. Kartanohistoriaa tilalla ei kuitenkaan ole, vaan aikanaan Tammisto toimi viljalysmaatilana, ja on ollut saman suvan omistuksessa aina 20-luvulta saakka. Majoitustoimintaa Tammistossa on ollut 90-luvulta saakka, ja tilan nykyinen - ja järjestyksessään kolmas - emäntä Anu on pyörittänyt toimintaa vuodesta 2008. Tammisto on siis hänen lapsuudenkotinsa ja siksikin sisustamista ja kokkaamista rakastavan Anun silmäterä, jota hän on restauroinut omannäköisekseen talon historiaa kunnioittaen viimeiset 10 vuotta. (Lähde: Tammiston tilan nettisivut osoitteessa http://www.tammiston.com/ )

Tammiston tila sopii niin lapsiperheille, kuin aikuisessakin seurassa matkaaville, ja erityisesti niille, jotka haluavat nähdä ja kokea jotain kaunista ja rauhoittavaa. Turkuun Tammistosta hurauttaa vartissa, joten kovin kauas ei ytimestä tarvitse lähteä päästäkseen tähän pieneen palaan paratiisia. Suosittelen ehdottomasti vierailemaan Tammistossa, ellei muuten, niin pelkästään jo siksi, että saa ihailla paikan kauneutta ja tunnelmaa.

Tämä ei ole kaupallinen yhteistyö, ainoastaan innostunut hehkutus siitä, millaisiin ihaniin paikkoihin kotimaassa matkaillessa voi törmätä.

Lempeitä kesäpäiviä ja elokuun fiilistelyä

Sinne se vilahti jo lähes kokonaan, kesä. Keväällä sitä aina (muka) yllättyy miten varkain valoisuus on saapunut ja luonto puhjennut kukkaan talvihorroksen jälkeen. Samalla tavalla pääsee kesän ohi sujahtaminen yllättämään, joka ainoan kerran. No melkein joka ainoan, koska muistelisin, että viime vuonna kesä jatkui niin pitkälle syksyyn, että neljän vuodenajan ihmiselle ehti jo tulla ikävä syksyn rapsakampia kelejä. Mutta vain melkein. Nyt syksy on tuntunut ilmassa jo elokuun alusta saakka, ja vaikka kelit ovatkin vielä kohtalaisen leppeitä, on syysfiilis tullut jäädäkseen. Onneksi on vielä tovin verran kuitenkin kesää jäljellä, ja parinkympin lämpötiloja päästään hätyyttelemään, vaikka säätiedotus niitä sateitakin lupailee. Elokuussa on kuitenkin ne omat hyvät puolensa, ja vaikka valon lapsena rakastan kirkkaita aamuja, on iltojen hiipivä pimeys jo ihan tervetullutta.

Osa perheessämme vielä lomailee, mutta neiti K:n kanssa olemme palanneet arkijärjestykseen: Minä aloitin työt viime viikolla pehmoistakin pehmoisemman laskeutumisen turvin, mikä neljän viikon lomailun jälkeen oli ihan suotavaa. Suurempia kulttuurishokkeja ei lomamoodista hiljalleen työmoodiin siirtyminen ole aiheuttanut, vaikka illat venyvätkin edelleen vähän turhan pitkiksi. Jos ehtii todistaa melkein sysipimeän illan, tietää valvoneensa liian myöhälle.

Neiti K puolestaan palasi arkiaikatauluun tällä viikolla, ja samalla aloitti (jälleen) uudessa päivähoitopaikassa. Viime keväinen muutto tiesi myös tuttujen ja turvallisten hoitokuvioiden muutosta, mutta meille luvattiin paikka lähi-dagikseen vasta elokuulle. Asia harmitti ensialkuun kovasti, mutta onneksi pikkunainen on varsin sosiaalinen ja sopeutuvainen tyyppi, ja ehkä yksi muutos kerrallaan oli parempi. Neiti K kävi siis tekemässä kevällä kolmen kuukauden mittaisen pikavisiitin toiseen päiväkotiin, ja aloitti vasta nyt oman kylän ruotsinkielisessä dagiksessa. Keväällä neiti sujahti osaksi uuden porukan arkea varsin vaivattomasti, eikä tämänkertainenkaan aloitus näiden muutamien päivien perusteella ole takellellut. Nähtäväksi jää miten homma alkaa rullaamaan, kun ensi-innostus haihtuu, mutta fiilis on ainakin hyvä, eikä uusi kielikään tunnu täpinää himmentävän.

Pidin toista kertaa elämässäni neljä viikkoa kesälomaa yhteen pötköön, mutta toisin kuin viime vuonna, tämän kesän neliviikkoisen aikana emme käyneet Tukholmaa kauempana. Kummasti touhua ja tekemistä kuitenkin riitti, ja voi sanoa loman olleen juuri oikean mittainen. Kävimme laivailun ja lasten festareiden lisäksi muunmuassa junaillen Seinäjoella viettämässä kesäpäivää, Aava Kertun Kotitilalla ihmettelemässä ja paijaamassa eläimiä, uimassa, puistopiknikillä ja luuhailemassa turuilla ja toreilla. Kotonakin ehdittiin syventyä pihahommiin, joita riittää ennenkuin ympäristö alkaa näyttää omalle, mutta ainakin on päästy jo hyvään alkuun. Viime viikonloppuna kävimme vielä koko perheen voimin Naantalissa moikkaamassa muumilaakson väkeä, ja yövyimme ehkä yhdessä maailman sympaattisimmista paikoista, jossa ihailin ihailemasta päästyänikin kaunista miljöötä, nättejä yksityiskohtia ja yksinkertaisesti kaikkea ihanaa. Muuta siitä myöhemmin oman postauksen verran lisää!

Nyt ollaan siis päästy taas arkeen kiinni ja mielessä pyörii jos jonkinlaista ideaa ja visiota toteen menneen ja rentouttavan loman jälkeen. Miten teidän lomat sujui ja onko meininki arkeen paluun myötä leppoisaa vai kaoottista?

Mikä ilahduttaa toukokuun vaihtuessa kesäkuuksi

Huomaan loman tehneen tehtävänsä, kun osaan taas nauttia, iloita ja huomata arjen pienet kivat jutut. Tai sitten se on vain se kesäfiilis, joka puskee pintaan, vaikka esimerkiksi vielä eilen Pohjanmaalla puski taivaalta vettä ja lämpötila oli hätinä yli kymmenen. Tänään meininki vaikuttaisi olevan eri, ja mittarin lukematkin ovat kivunneet jo aamusta lähemmäs pariakymppiä, ihanaa.  Mutta asiaan, viime viikolla tuli vastaan monta pientä asiaa, jotka ilahduttivat niin paljon, että päätin kirjata ne tänne blogiin. Toukokuussa oli paljon ilahduttavia juttuja, eikä vähäisimpänä ollenkaan niistä lomareissumme Välimeren rannoille. Jätetään reissukuulumiset -ja hehkutukset kuitenkin toiseen kertaan ja sukelletaan seuraavassa pieniin, arkisiin kivoihin asioihin.

Hyvä aamu neiti K:n kanssa. Arkiaamut eivät ole vahvuuksiamme. Pienen naiseni kanssa rakastamme molemmat sängyssä venymistä ja vanumista, ja pitkiä, hitaita aamuja. Arkiaamut eivät juurikaan armoa anna, mutta aina silloin tällöin kaikki sujuu, ja molemmat lähtevät kotiovesta hymyssä suin.

Ehdin töihin silloin, kun pitikin. Hyvin sujuneen aamun ansiosta ehdin töihinkin kutakuinkin ajoissa! Inhoan kellon kanssa kilpaa juoksemista; myös silloin, kun erävoitto kirjataan minulle.

Auton takapenkillä iloisesti Hevisaurusta lauleskeleva pieni rakas. Sydän pakahtuu-juttuja. <3

Linnunlaulu. Parkkipaikalta toimistolle kävellessä ilahdutti kovasti, että huomaan taas lintujenkin laulun. 

Koululaiset, jotka tulivat bussilla vastaan ja vilkuttivat iloisesti. Lounasreissulla vastaani tuli bussilastillinen alakoululaisia, jotka iloisesti vilkuttivat bussin ikkunoista. Ja mikäs siinä oli vilkutellessa, koulujen kesälomat alkoivat viikonloppuna.

Tienvarsikukat. ..okei, voikukkia, mutta joka tapauksessa kivemman näköiseltä näyttävät tienvarret nyt, kuin esimeriksi kuukausi sitten.

Lounastreffit ystävän kanssa. Tämä on aina plus. Katkaisee kivasti päivää ja lapsellistumisen jälkeen arkipäivän lounastreffit ovat usemmisten helpointa järjestää, vaikka sitten pikaisetkin sellaiset. 

Pilates-tunti töiden jälkeen. Aah, ihanuutta. Tämä kuuluu olennaisena osana lupaukseen itselleni säännöllisestä, tai sanotaanko säännöllisemmästä, omasta ajasta. Kropan lisäksi mielikin kaipaa kipeästi säännöllistä liikuntaa ja entinen spinnaaja ja bodypumppaaja huomaa tykästyneensä ainakin toistaiseksi enemmän rauhallisempiin ja vähemmän repiviin tunteihin, kuten pilates ja balance. Juoksuakaan ei ole unohdettu, ja ehkä edellä mainitut palvelevat paremmin juoksujumien aukaisemista, kuin kuuden minuutin kyykkääminen. 

Lyhyt työviikko ja feikkiperjantai. Lomaltapalaajaa hemmotteli viime viikolla neljän päivän työviikko. Tuntui, että koko loppuviikko oli yhtä perjantaita!

Oma koti, talo, piha, terassi ja kesä. Nämä ovat ainoastaan yksittäisiä juttuja, mutta en malttaisi odottaa, että kelit lämpiävät sen verran, että ruokailut voi siirtää ulos, terassin ovea pitää auki ja muutenkin siirtää enemmän elämää ulos, eikä tarvitse miettiä jatkuvasti onko esimerkiksi lapsilla tarpeeksi vaatetta päällä. Mutta eiköhän se sieltä, ihan pian.

Kivat kesäsuunnitelmat. Kesäkuulle on tiedossa ainakin mökkeilyä ja festarointia, brita-kakkua - koska juhannus! - ja grillaamista. Yhtenä iltana mietittiin, että olisi kiva kahdestaankin perheen aikuisten kesken mennä jonnekkin, mutta suuremmat suunnitelmat taitavat hukkua jonnekkin puidenkaadon ja pihan laiton väliin. :D

Kaunis vihreä ja kukkiva luonto. Tällä hetkellä luonto on niin kaunis, että ihan itkettää, kun katsoo ikkunasta ulos. Kodistamme avautuu näkymä naapurustoon, jossa koristeomenapuut ja omenapuut kilpailevat keskenään kukkaloistossa.

Mikä sinua ilahduttaa näin kesän ollessa aluillaan?

Elokuun festarointitipsit

Heinäkuu taittui elokuuksi ja vielä riittää menoa, meininkiä ja festareita jokaiselle viikonlopulle. Elokuun ensimmänen viikonloppu on hyvässä vauhdissa, mutta jos suunnitelmat ovat vielä auki, tänäkin viikonloppuna extempore-retken festareille ehtii vielä suorittaa. Pidemmittä puheitta, alla elokuun festarivinkit:

Solar Sound Festival, Seinäjoki 3.-4.8.

Solarit on Seinäjoella kuudetta kertaa järjestettävä urbaaniin ja elektroniseen musiikkin erikoistunut kaupunkifestivaali. Seinäjoki on varsinainen Pohjanmaan Las Vegas kesän tapahtumien osalta: Tuntuu siltä, ettei kaupunki nuku koko kesänä. 

Jurassic Rock, Mikkeli 3.-4.8.

Jurassic Rockia on järjestetty Mikkelissä vuodesta 2007. Alkujaan festivaali on järjestetty Visulahdessa - samalla paikalla, kuin kasariedeltäjänsä Dinosaurock - mutta 2013 tapahtumapaikka muutettiin Kenkäveroon, lähemmäksi keskustaa. Musiikillisesti tapahtuma painottuu vahvasti rokkiin ja raskaampaan osastoon, ja tämän vuoden artisteista maininnan ansaitsevat muun muassa Vince Neil, Raised Fist, sekä Sonata Arctica. Oi jospa voisin olla muuuukaaanaaaa.

Porispere, Pori 3.-5.8.

Festaria on juhlittu Porissa, Kirjurinluodon Lokkilavalla aina vuodesta 2011 saakka. Paikalliset musiikinharrastajat perustivat Porisperen jatkamaan 2009 ja 2010 Kirjurinluodolla järjestettyä Sonisphereä. Sonisphere, Porispere, nimestä viis, musiikkikattaus vaikuttaa ainakin on kohdillaan: Myös näiltä kinkereiltä löytää Vince Neilin, sekä muunmuassa D.A.D:n.

Vaasa Open Air 4.8.

Kalle Keskisen Vaasa Open Airia on juhlittu muutamaan kertaan ja tapahtumapaikkana on ollut aikaisemmin Kaarlen kenttä, sittemmin Elisa-stadion. Tapahtuma on yksipäiväinen ja lavalla nähdään muunmuassa Pet Shop Boys. Lippuja festivaalille on voinut ostaa ennakkoon myös VPS:n junioreilta ja olla näin tukemassa heidän toimintaansa.

Simerock, Rovaniemi 10.-11.8.

Simerockin historia menee vuoteen 2002, jolloin talkootoiminnalla järjestettiin ensimmäiset festivaalit Sime Yliaskan mummolan takapihalle rakennettuun festivaalitelttaan 25 asteen pakkasessa. Seuraavaksi Simerock järjestettiin Oulunpaviljongilla 2003 marraskuisena viikonloppuna, minkä jälkeen tapahtuma piti muutaman vuoden tauon. Vuodesta 2007 festivaalia on järjestetty v. 2011 lukuunottamatta vuosittain ja kekkerit ovat tarjoilleet varsin nimekkään artistikattauksen. 

Aurafest, Turku 10.-11.8.

Vuodesta 2011 järjestetty AuraFest keskittyy urbaaniin ja eletroniseen musiikkiin. Alkujaan taphtumapaikkana on ollut Barkerinpuisto, josta festivaali muutti Samppalinnanpuiston kautta nykyiselle paikalleen, Kupittaanpuistoon. Kemuja järjestää sama taho, kuin esimerkiksi Solar Soundia ja heinäkuun lopussa juhlittua Vaasa Festivalia. Esiintyjälistalta löytyykin paljon samoja nimiä, kuin tänä viikonloppuna juhlittavasta Solar Soundista.

FlowFestival, Helsinki 10.-12.8.

Kaupunkikulttuuri -ja musiikkifestivaali Flow on viisitoistavuotias ja monella taholla kehuttu tapahtuma. Musiikkitarjonta on monipuolista, sekä festivaalin keskiöön on nostettu myös visuaalisuus ja kaupunkikulttuuri. Vaikka Flow tapahtumana kiehtoo, koen itse olevani ehkä enemmän rokkisfestarikansaa. Nämä kinkerit ovat kuitenkin asia, joka olisi hienoa joskus päästä kokemaan. Tapahtumapakkkana toimii Helsingin Suvilahti.

Aukusti, Jalasjärvi 10.-12.8.

Aukusti järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 ja Wikipedia tietää kertoa tapahtumasta näin:Siirry hak

"Aukusti on Jalasjärvellä vuosittain järjestettävä kulttuuritapahtuma, jossa on konsertteja, näyttelyitä, kisailuja ja markkinat. Se toteutetaan lähes kokonaan etelä-pohjalaisten seinänaapurikuntien^selvennä 15–30-vuotiaiden nuorten kautta saatavien vapaaehtoistyöntekijöiden voimin. Iso vastuu tapahtuman järjestämisestä kuuluu kuitenkin Jalasjärven Nuorisovaltuustolle. Aukusti saa myös Jalasjärven aikuisväestön sekä yritysten apua ja tukea. Aukusti-tapahtuman itse järjestäjä on Jalasjärveläinen Mukula ry." Esiintyjäkaartista löytyy tänä vuonna muunmuassa Vesta, Sara, Disco Ensemble ja Olvai Uusivirta, joten Aukusti tarjoilee osalliasujilleen kelpo ohjelmaa. Iltatapahtumien lisäksi festivaalilta löytyy myös markkinat, sekä lastenkonsertti. Jotain jokaiselle siis, keskellä Etelä- Pohjanmaata

Blockfest, Tampere 17.-18.8. 

Tampereella, nykyään Ratinassa, vuodesta 2008 järjestetty Blockfest on hiphop-kulttuurille omistettu kaupunkifestivaali, joka on ainakin viime vuosina perinteisesti myyty loppuun. Festareilta löytyy niin kotimaisia, kuin ulkomaisiakin artisteja.

Weekend Festival, Helsinki 17.-19.8.

Weekend Festival on Suomessa ja Virossa järjestettävä elekrtoniseen musiikkin painottuva festivaali, joka järjestetään nyt seitsemättä kertaa. Tapahtumassa on joka vuosi eri teema, joka näkyy lähinnä festivaalin visuaalisella puolella. Teemoina on nähty muunmuassa avaruus ja tulevaisuus, Year of the Tiger, sekä tänä vuonna Urban Disco Edition. Festareiden tapahtumapaikkana toimii Helsingin Hietaniemen Uimaranta, jossa allekirjoittanut on muuten kokenut muutamia vuosia sitten arktisissa olosuhteissa Metallican. 

Kyröfest, Isokyrö 18.8.

Rehellisen hifistelyn festivaalina itseään mainostava Kyröfest järjestetään tänä vuonna kolmatta kertaa. Vuoden 2016 festivaali tunnettiin nimellä Napuefest, sittemmin nimi on muuttunut Kyröfestiksi. Tapahtumapaikkana on tislaamo Kyrö Distilleryn alue Isossakyrössä. Tapahtumassa keskiössä ovat paitsi bändit ja muu ohjelma, myös ruoka ja juoma, joka on pääasiassa lähiseudulla tuotettua. Festivaalin ruokapuolesta vastaavat esimerkiksi Seinäjokisen Juurella-ravintolan "pikkusisko" Äärellä, sekä Sweet Vaasa. Juomapuolesta pitävät huolta muunmuassa Kyrön Matkailun Edistämiskeskuksen lonkerobaari ja GinTonic-baari, sekä yhteistyöpanimot, jotka tarjoilevat omia oluitaan. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen ja ainutlaatuinen tapahtuma!

Kuvat: Pixabay

Hetkiä helteiseltä heinäkuulta

Heinäkuu, koko tähänastinen kesä, ja nyt elokuun alku on tarjoillut parastaan ja lämpöä riittää näilläkin leveysasteilla niinkuin Välimeren hoodeilla konsanaan. Toiset tykkäävät, toiset ikävöivät talvea. Heinäkuu kääntyi elokuuksi kuin varkain, ja jostain syystä minut valtaa aina sama hassu innostuksen tunne, kuin useimpina vuosina elokuun ottaessa sijaa. Kenties syvälle sisimpääni on ohjelmoitu ne lapsuuden, nuoruuden ja varhaisaikuisuuden kesät, jolloin elokuu tarkoitti pian koittavaa koulujen ja opintojen alkua. Niin tai näin, kokosin alle heinäkuun kivoja hetkiä, ajatuksia, oivalluksia, innostuksia ja asioita, jotka ovat jääneet mieleen.

- Provinssipyrähdys. Heinäkuu sai arvoisensa alun, kun pääsin odottamatta ja extempore yhdeksi illaksi rakkaiden ystävien kanssa Provinssiin. Parasta. <3

- Helle.  En suostu valittamaan helteestä, sillä vaikka se onkin tänävuonna kestänyt "jo" toista kuukautta, on se silti vuodessa kohtalaisen lyhyt jakso. Talvella sitten taas on aikaa kääriytyä viltteihin ja kulkea villasukat jalassa reilun puolet vuodesta. Kaikkeen tottuu, ja lämmöstä nihkeän nahkea iho ja kotihommia tehdessä selkää ja ohimoita pitkin valuva hikinoro ovat jo normihommia. Rakastan lämpöä, valoa ja aurinkoa, mutta kotona sisällä pärjäisi vähemmän trooppisellakin ilmastolla. Onneksi jälkikasvu on sentään nukkunut helteidenkin ajan kohtuullisen hyvin, joten ilmalämpöpumppua ei sen takia ole tarvinnut tilaukseen laittaa. Note to self jokatapauksessa: Ilmalämpöpumppu on must. +22 asteessa on miellyttävämpää nukkua kuin +32 asteessa. 

- Laivareissu. Alkukuun laivareissu Neiti K:n ehdoilla. Reissulla vietettiin aikaa lähinnä Harri Hylkeen, Pikku Myyn, sekä Muumipeikon kannoilla, ja neiti oli innoissaan päästessään tanssimaan ja viilettämään ympäriinsä muiden lasten kanssa.

- Sosiaalinen pieni naiseni. Tyyppi tekee ystäviä mutkattomasti missä tahansa, mikä saa äidin sydämen kipristelemään onnesta. Ei ole väliä missä olemme, tai onko paikalla edes samanikäisiä lapsia, neiti K painelee päättäväisesti juttusille, kertoo tarinoitaan ja moikkailee kaikkia tasapuolisesti.

- Uintiretket. Tänä kesänä on käyty uimassa urakalla, kaiketi koko Suomi on tehnyt samoin. Usein on työ -ja hoitopäivien päälle pakattu eväät mukaan ja suunnattu uimaan. Itse en luonnonvesissä viihdy, mutta neiti K hoitaa äidinkin osuuden siitä hommasta. Auton vakiovarustukseen onkin tänä kesänä kuulunut rantaviltti, kellukkeet, uimarengas ja rantalelut.

- Viikonloppu mummolassa koiravahdissa. Ehdottomasti heinäkuun parhaimmistoa ulkona oleilun ja grillaamisen merkeissä koko porukalla. <3 Viritimme pikkunaisille ulos uima-altaan, istuimme katsomassa, kun tyypit leipoivat hiekkakakkuja, ja nautimme hetkestä. Viimeistään tämä viikonloppu näytti myös miten paljon elämänlaatuun vaikuttaa etenkin lasten kanssa se, että niin sisällä, kuin pihallakin on lääniä olla ja mennä: Ei muuta, kuin ovi auki ja ulos! Talokuume siis nousee.,,

- Metrilakut. Metrilakut vain kuuluvat kesään ja niitä on yksinkertaisesti saatava aina, kun moinen koju näkyy! Tästä asiasta niin äiti, kuin tytärkin ovat samaa mieltä.

- Terassilounaat ystävien kanssa. Tänä kesänä on varmaan tehty ennätys myös terassilounaiden määrässä, koska kunnon kesäkelit. Toiveissa olisi vielä päästä nauttimaan terassihommista muutenkin, kun vain lounasaikaan keskellä päivää, mutta eiköhän tässä ole vielä lämpimiä päiviä jäljellä. Mikäs sen mukavampaa, kun elokuinen, pimenevä ilta terassilla hyvässä seurassa.

- Vapaa viikonloppu rakkaan kanssa. Yksi kappaletta lapsivapaita viikonloppuja tälle kesälle! Tulee aina tarpeeseen ja menee toteen, vaikkei mitään kummallista agendalla olisikaan. Kävimme tosin Seinäjoen Vauhtiajoilla pyörähtämässä, mutta kivaa oli myös hengailla seuraava päivä ja ilta ihan vain kotosalla, tekemättä yhtään mitään.

- Pitkät viikonloput. Jemmassa olevien lomapäivien turvin vietin heinäkuussa pari pidempää viikonloppua, joista toinen meni pääasiassa neiti K:n kanssa touhutessa. Tyyppi on pitkin kesää uhmaillut enemmän ja vähemmän, ja äiti-intuitio kertoi, että nyt saatettaisiin tarvita kahdenkeskistä, kiireetöntä laatuaikaa. Vietimme biitsipäivän, kävimme jäätelöllä torilla, markkinoilla ystävien kanssa, mökkikahvilla, mummolassa ja viikonlopun päätteeksi oli vielä aikaa vain ollamöllöttäkin. En tiedä oliko äiti-intuitio oikessa, mutta tuon viikonlopun jälkeen meiniki on ollut vähemmän uhmakkaampaa.

- Pikkumimmit. Perheen pienimmistä naisista alkaa olla toisilleen jo kovasti seuraa. Tyyppejä seuratessa sydän meinaa pakahtua ja ihan lempparihommaa tuntuu olevan ympäri kämppää peräkanaa juokseminen kikattaen samalla niin, että sitä kuunnellessa varpaita kipristää ja suupielet kiipeävät väkisinkin korviin. Myös yhteiset kylpyhetket ovat kovaa valuuttaa ja eniten naurattaa, kun molempia suihkii vuoronperään käsisuihkulla.

- Iltalenkit. Helteinen heinäkuu ei ehkä ole otollisin hetki palata lenkkipolulle, mutta milloin sitten, ellei keskellä kesää. Neiti K:n syntymän myötä omasta kunnosta huolehtiminen ja treenaaminen on ollut enemmän ja vähemmän epäsäännöllistä, ja lemppari-lajini (heti pesäpallon jälkeen) body pump vaatii aina salille raahautumista, mikä näin ruuhkavuosien keskellä on yllättävän haastavaa ajankäytöllisistä syistä. Yleensä ne tahtovat olla äidin omat menot, jotka joustavat, jos jotain yllättävää tai kiireellistä muulle perheelle ilmaantuu, joten säännöllisen epäsäännöllisen treenaamisen rinnalle oli keksittävä jotain, mikä ei vaadi liikaa aikaa ja onnistuu lyhyelläkin varoitusajalla. Koska mikään laji ei ole niin simppeliä kuin lenkkeily ja juokseminen, päätin palata vanhan inhokkilajin pariin. En ole ikinä suuremmin perustanut juoksemisesta, mutta ehkä nyt on korkea aika opetella. Ei muuta, kun lenkkarit jalkaan, ovi auki ja baanalle. Pienen lenkin ehtii heittää vielä senkin jälkeen, kun jälkikasvu on peitelty nukkumaan, ja näin hellekesänä ei paljon aikaisemmin illalla ole viitsinyt liikkeelle lähteäkään.

- Uuden kodin metsästys. Uutta kotia on hiljalleen alettu etsimään ja ääneen sanomattomana toiveena olisi löytää oma tupa ja oma lupa mahdollisimman pian, vaikka varsinaiset muuttohommat tapahtuisivatkin vasta ensi vuoden puolella. Pitäkää peukkuja, että kaikki lutviutuu hyvinpäin! Olen helposti turhautuvaa sorttia, elleivät asiat ota sujuakseen ja mainitessani asiasta eräälle kollegalleni hän kehotti minua nauttimaan vapaasta kesäelostani, koska oman talon löytymisen jälkeen sekä vapaa-ajalle, että "ylimääräiselle" rahalle löytyy aina osoite, jota kuulemma mustaksi aukoksikin voidaan kutsua. :D En epäile ollenkaan.

- Pituutta venähtänyt neiti K. Neiti K on tuntunut venähtäneet kevään ja kesän aikana pituutta ihan urakalla, joten pelkästään heinäkuun juttuja tämä ei varsinaisesti ole. Äiti saa jälleen kerran käydä läpi niin kenkä -kuin vaatevarastotkin. Kesän aikana ovat hävinneet myös viimeiset taaperon rippeet, ja meillä asuukin nyt suloinen, pieni tyttö.

- Valkoviini. Olen koko kesän himoinnut valkoviiniä; kuivaa, jääkylmää rieslingiä, joka sopii lämpimiin päiviin, kuin nakutettu. Useasti olen mieliteolle antautunutkin, mutta himo ei silti ota laantuakseen, päinvastoin. Syksyn saapuessa mielitekoni todennäköisesti vaihtuu punaviiniin, joten pidetään tästä nyt kiinni niin kauan, kuin sitä jatkuu.

Siinäpä niitä, nyt odotetaan innolla, mitä elokuu tuo tullessaan..! Mitä teidän helle-heinäkuunne on pitänyt sisällään?

Harri Hylkeen hoodeilla

Kun toiset rymysivät Ruisrockissa - ja kuka missäkin - me kävimme perheen kesken viime viikonloppuna laivailemassa. Risteily oli mallia 23h Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan ja takaisin, ja laiva Tallink Siljan Baltic Princess. Kesäinen sää helli, laiva seilasi tasaisesti ilman keinumisia ja ihmisiä oli matkassa juuri sopivasti. Sen suurempaa ihmisvihaa ei siis reissulla päässyt syntymään, vaikka moiset paikat, lentokentät mukaanlukien, ovat omiaan kyseisen ragen kehittymiselle. Neiti K oli luonnollisesti reissusta tohkeissaan ja hyvässä muistissa tuntui olevan myös viime kesäinen reissu samaisella laivalla. Ennen lähtöä piti tosin muistuttaa useampaan otteeseen, että tällä kerralla laivalla ei Hevisauruksia näkyisi, kuten viime kesänä, mutta Harri Hylkeen tapaamista odotettiinkin sitten sitäkin innokkaammin.

Olemme muutamaan otteeseen laivailleet neiti K:n kanssa, joista viimeiset kaksi kertaa Siljalla. Siljan Baltic Princessillä on otettu lapset näin kesäaikana extra-hyvin huomioon ohjelman puolesta ja kisaa, leikkiä, ja muuta touhua oli jos jonkinlaista. Yleensä ohjelmaan sisältyi myös jo kertaalleen mainittu Harri Hylje, tai koko kesäsesongin laivalla majailevat Pikku Myy ja Muumipeikko. Mikäs sen kivempaa pikkuihmisille, kuin tanssia Pikku Myyn kanssa ja metsästää satoja ja taas satoja saippuakuplia tanssilattialla, joka muuttui koko ajan liukkaammaksi saippuakuplien rikkoutuessa pienten käsien ja sormien toimesta.  Myös lasten leikkihuonetta pallomerineen ja muine elintärkeine elementteineen on laajennettu moninkertaiseksi tavalliseen verrattuna.

Olin varannut meille premium-hytin, joka osoittautuikin kohtuullisen toimivaksi ratkaisuksi - miinus minimittainen sänky, josta mies antoi välittömästi palautetta :D - vaikka jälleen kerran mietinkin miksi ihmeessä laivahytit on pakko olla niin minikokoisia?! Vaikka ristely oli lauantain iltalähdöllä ei yön tunteina suuremmin juhlakansan elämöintiä kuulunut; kaiketi kiitos 9. kannen hytin. Hytin hintaan sisältyi myös erikoisaaminen, joten saimme heti aamusta hiippailla valmiiseen pöytään. Aamianen oli mielestäni aika peruskauraa, ja erikoisen siitä teki ainostaan tarjolla ollut kuohuviini, joka kyllä kieltämättä antoi laiva-aamiaiselle kivan säväyksen. Note to self: Jos kalenterissa on aikuisten viikonloppu, tai muuten vaan spesiaalimpi vapaapäivä, varaa ehdottomasti jääkaappiin kuohuvaa: Kilistele illalla parilla lasilla kuoharia ja jemmaa loput seuraavan aamun mimosa-drinksuja varten!

Neiti K osoitti jälleen miten rautainen reissaja on: Automatkat Turkuun ja takaisin menivät leppoisasti (tabletin ja lastenohjelmien) ansioista ja laivallakin selvittiin ilman suurempia uhmailuja. Neiti tanssi sydämensä kyllyydestä ja löysi nopeasti paikasta, kuin paikasta uusia ystäviä. Harri Hylje ja pallomeri olivat reissun suosikkijuttuja, ja nyt onkin soitettu Harrin nimikkolaulua spotifysta uudelleen ja uudelleen. Nyt, neiti K:n ollessa 3,5-vuotias tuntuu, että on ensimmäinen kesä, kun on niinsanotusti täydellinen aika reissata: Vielä viime vuonna neiti oli sen verran pieni, että vaati kanssamatkaajaltaan paljon enemmän, mutta nyt aletaan hiljalleen olla siinä iässä, että matkaseurakin saa jo paikkapaikoin hengähtää. Sen todisti jo alkukesän Alanyan pariviikkoinen, johon liittyvä postaus muuten kypsyy edelleen luonnosvaiheessa.

Summasummarum: Jos olette lähdössä kesällä lasten kanssa laivailemaan, Pikkuponit ja Yksisarviset antavat Baltic Princessille ison peukun!

Heinäkuun tipsit festarieläimille

Suomi on kaikenkarvaisten festareiden ja kesätapahtumien luvattu maa. Kesäkuun koittaessa jokaiselle viikonlopulle aina elokuun loppupuolelle asti löytyy jos jonkinmoista festaria, kinkeriä ja kyläjuhlaa. Ajattelin koota heinäkuun festari-tipsit yhteen läjään näin omasta näkövinkkelistä katsottuna. Festarit ovat kuuluneet kesiini siitä saakka, kun moisille ensimmäisen kerran rippikouluikäisenä pääsin, ja on elämäntilanne ollut mikä tahansa, olen pyrkinyt vähintään yhdet festarit kesääni mahduttamaan. Enää ei kolmen päivän festarointi ole välttämättä se itsestäänselvin, tai edes ideaalein (öhöm) vaihtoehto, vaan parikin päivää riittää paremmin, kuin hyvin. Mutta asiaan; jos jostain syystä entisillä festarieläimillä ei ole vielä heinäkuun suhteen sävelet selvillä, niin tässä muutama vinkkaus!

Kuva: Pixabay

Rantajamit 5.-7.7.
Lohjan Rantajamit järjestetään 17. kerran, joten ihan eilisen juttuja ei nämä kinkerit ole. Festareita tituleerataan Suomen suurimmaksi luokkakokoukseksi, ja alunpitäen kekkerit on järjestetty talkoovoimin. Allekirjoittanuttta kovasti ilahduttaa aina tämän sortin paikallinen ideointi ja viitseliäisyys, jota ajaa into ja yhteisöllisyys enemmin, kuin raha ja markkinatalous.

JysäriHimos 6.-7.7.
 Jysäriä juhlitaan nyt kuudetta kertaa ja festivaali on painottunut ah niin kultaisia muistoja herättävään eurodanceen. Vai miltä kuulostaa Pandora, Scooter, Movetron, Raptori..? Parasta ysäriä, ja samalla (salainen) paheeni. :D

Ilovaarirock 7.7.
Ilovaari on ysärillä syntynyt festari, jonka perusajatuksena oli, että asiat saivat olla kuin vuonna 1971, jolloin (Ilosaarirockin) liput maksoivat kolme markkaa, soitto soi rekan lavalta ja paikkana Pielisjoessa sijaitseva oikea Ilosaari*. Ilovaaria lähti tuolloin pyörittämään 70-luvulla Ilosaarirockia tehneitä aktiiveja. Ilovaarirock on ollut kaupungin suurin luokkakokous sekä pakollinen osa entisten nuorten joensuulaista kesää*. Sittemmin vetovastuu on siirynyt uusille isännille, jotka ovat luvanneet arvostaa tapahtuman rokkaavia perinteitä. 


Ruisrock 6.-8.7.
Ruisrock, tuttavallisemmin Ruissi, menee samaan legendaaristen festareiden kategoriaan, kuin viime viikonloppuna nelikymppisiään viettänyt Provinssi. Ruisrock ainostaan on festarikollegaansa hieman vanhempi ja viisikymppiset kolkuttelee jo ovella. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran 1970 ja on siitä lähtien järjestetty joka vuosi Turun Ruissalossa. Ainakin viimevuosina festivaali on ollut loppuunmyyty ja niin myös tänä vuonna, joten lippukauppojen kautta tikettejä ei ehkä kannata havitella, joten korvat, silmät ja kaikki some-kanavat auki, mikäli lipun haluat itsellesi tämän viikonlopun bileisiin saalistaa.

Tango(markkinat)Virittämö 11.-14.7.
Tangomarkkinat juhlitaan jälleen seinäjoella heinäkuun puolenvälin kieppeillä ja niitä säestää kauppatorin kupeeseen perustettu Karman TangoVirittämö, jossa tänä vuonna lauteilla muunmuassa Aikakone ja Virve Rosti. Virittämön aikaisempi "virkavelihän" oli ns. Tangovapaa, joka oli edesmenneen Duunin, Nykyisen Holy Smoken edustalla, ja taisipa jonain vuonna Lakeuden puistoon ollut perustettu myös bilepuisto. Korjatkaa, mikäli muistelen väärin, se on enemmän, kuin mahdollista. :D

Suomipop Festivaali 12.-14.7.
Suomipop Festivaali järjestetään tänä vuonna peräti kahdella paikkakunnalla samanaikaisesti: Jyväskylän Lutakonaukiolla, sekä uutena paikkana myös Oulun Kuusisaaressa. Suomipop Festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran 2009 ja tapahtumapaikkana on toiminut Himos, Jyväskylän Veturitallit, sekä vuodesta 2013 saakka Jyväskylän Lutakonaukio. Lauteilla nähdään odotetusti kotimaiset eturivin artistit, sekä kanavan suosikkijuontajat.

Ilosaarirock 13.-15.7.
Ilosaarirock on Ruissin jälkeen Suomen toiseksi vanhin rock-festivaali. Tapahtuma järjestettin ensimmäisen kerran 1971 nimensä mukaisesti Joensuun Ilosaaressa, josta se vuonna 1991 siirrettiin Laulurinteelle. Myös Ilosaarirock järjestetään pitkälti vapaaehtoisvoimin. Tapahtuma ilahduttaa jälleen monipuolisella artistikattauksellaan, josta varmasti löytyy jokaiselle jotain. Tämä kuuluu ehdottomasti niihin bileisiin, joissa pitäisi edes kerran elämässään käydä.

Pori Jazz 14.-22.7.
Tänä vuonna 53. kertaa järjestettävä Pori Jazz saa koko kaupungin sekaisin. Festivaalin pääkonsertit järjestetään Kirjurinluodon konserttipuistossa. Pääkonserttien lisäksi tarjolla on Jazzpuiston ilmaiskonsertteja.

Tammerfest 18.-21.7.
Tammerfest on yksi lempparifestivaaleistani. Tykkään kaupunkifestareista ja Tammereilla on aina ollut hyvä meininki. Jos Pori Jazz laittaa sekaisin koko kaupungin, niin saman tekee myös Tammerfest. Tammerfestin Festivaalipuisto sijaitsee Ratinanniemessä, jonka lisäksi ohjelmaa on keskustorilla ja klubeilla. Tammerfestiä, jonka innoittajana on alunperin toiminut Turun Down By the Laituri, on järjestetty vuodesta 1995, ja vuoteen 1999 asti festivaalin päälava sijaitsi Koskipuistossa nykyisen Ratinnaniemen sijaan.

Vauhtiajot, Race&Rock 19.-22.7.
Seinäjoen Vauhtiajoissa on ohjelmaa kahtena päivänä radalla (Kapernaumissa), kolmena iltana kadulla (Kirkkokadulla). Ratatapahtuma järjestetään 21.-22.7., iltatapahtuma 19.-21.7.. Nykymuotoisena Vauhtiajot järjestetään tänä kesänä 15. kertaa. Iltatapahtuman alue kattaa viime vuoden tapaan Kirkkokadun ja Marttilankoulun piha-alueen lisäksi ammattikoulun sisäpihan*. Vauhtiajot kuuluvat myös omiin suosikkeihin, eikä vähiten sijaintinsa takia. Lisäksi kaupunkifestarit vain tarjoavat mukavuudenhaluiselle festarikävijälle parhaimmat puitteet, kun hotellit, sekä ravintolat ovat lähellä. Retrous ei tule yksin, enää ei huvita nukkua yötään vesilätäkössä teltassa, tai muuten vaan kyseenalaisissa olosuhteissa. :D ...paitsi ehkä Provinssissa, oikeassa seurassa.

Kuva. Katja Tamminen

John Smith Rock Festival 20.-21.7.

"Nuorempana minulla oli haave. Haave saada Laukaaseen rokkitapahtuma. Tapahtuma, missä soisi vain helvetin hyvä musiikki! Ei yhtään huonoa välislottia, millä ängetään tapahtuma täyteen. Haaveilin tapahtumasta, mihin toisin ne bändit, joita itse olen elämäni aikana kuunnellut ja jotka koen sen arvoisina että ne pääsisivät festareille. Nykypäivänä tapahtumia on todella paljon, mutta haluan tehdä tapahtuman, johon olisin itsekin valmis maksamaan pääsylipun – maksoi mitä maksoi. Ja nyt tämä tapahtuma on tulossa – JÄLLEEN! Tervetuloa John Smith Rokkikarkeloihin 20.-21.7.2018!"* Näin sanotaan Suomen rokeimmaksi kutsutun festivaalein nettisivulla. Hieno haave, hieno tavoite. Tapahtuma järjestetään kolmatta kertaa Laukaassa, kylpylähotelli Peurungan alueella. Artikattaus sekä nyt, että aikaisempina vuosina on ollut todella kova, joten jos (perisuomalaiseen tapaan) raskaampi musiikki uppoaa, niin tutustu ihmeessä näihin kinkereihin.

DBTL 26.-28.7.
Turussa Aurajoen ympäristössä järjestetty Down By the Laituri on ainakin omissa silmissäni Tammerfestin virkaveli. Kaupunkifestivaalia on juhlittu vuodesta 1988 ja niin aika, kuin paikatkin ovat muuttuneet. Ohjelmaa on jokirannassa, klubeilla ja ympäri kaupunkia. Tänä vuonna festivaalin pääpaikka löytyy urheilupuiston yläkentältä. En ole vieraillut vieraillut Laiturin aikaan Turussa vuosiin, mutta jokirantamaisemat jokilaivoineen ovat aina antaneet kemuihin oman näköisen leimansa ja myös nämä bileet saatvat allekirjoittaneelta ison peukun . Tämän vuoden artistikaarti on myös sen näköinen, että se hemmottelee ehkä (stereotyyppisesti, ai nou, ai nou) lähinnä varttuneempaa väkeä, kuin ihan nuorisoa.

Kuopio RockCock 26.-28.7.
Mahtipontisen nimensä mukaisesti Rokkikukko tarjoilee ainakin omissa silmissäni erinomaisen monipuolisen artistikattauksen. RockCock, joka tunnetaan myös Kuopiorockina, järjestetään nyt kuudettatoista kertaa Väinölänniemen kauniilla alueella. Lavoja on useita, ja kemuista löytyy myös hevikaraoke, johon epäilemättä festarikansan päästessä vauhtiin on tunkua. Rokkikukon aikaan ympäri kaupunkia soitetaan myös useita klubikeikkoja, joten heinäkuun viimeisenä viikonloppuna ei Kuopiosta pitäisi musiikkidiggarilta puuttua vaihtoehtoja.

Vaasa Festival 27.-28.7.
Vaasa Festival - Music, Food & Wine. Festivaali järjestetään kolmatta kertaa laajentuen kaksipäiväiseksi ja vaihtaen samalla paikkaa Elisa-stadionilta Sisäsatamaan ravintola Strampenin ja Hovioikeudenpuiston alueelle. Mielestäni muutto on ehdottoman plus-merkkinen juttu, sillä meren ja puiston läheisyys tuovat varmasti tapahtumaan aidompaa ja lämpimämpää (ei ehkä kirjaimellisesti viimeksimainittua, koska vaasatuuli :D) tunnelmaa, kuin stadion-puitteet. Esiintyjiä on puolentusinaa per päivä, mikä tämän kokoluokan kemuille on varsin sopiva määrä. Viinifestivaalina mainostettavasta tapahtumasta löytyy Food & Wine Tasting Village-alue, jossa voi nauttia laatuviinejä, siidereitä ja oluita ja josta löytyy myös viiniasiantuntijoita, jotka esittelevät tuotteitaan. Esittelijöinä ovat paikalla muunmuassa Kyrö Distilley Company, Mallaskuun Panimo, sekä Kvarken Brewery. Mukana siis myös varsin paikallisia toimijoita. Ruokapuolesta vastaa muunmuassa festivaalialueelta löytyvä ravintola Strampen.

Kuva: Vaasa Festival promokuavt

We Love Festival 27.-28.7.
Helsingin Suvilahdessa järjestettävä We Love Festival on ysäridiggarin dream come true! Täyttä eurodance-tykitystä kahdelta lavalta, kaksi päivää. Festivaalia on järjestetty muutamia (?) vuosia 2010-luvulla ja ainakin nimi on matkan varrella hieman muuttunut, sekä esiintyjäkaartiin on otettu mukaan myös millenium-artisteja. Jos siis ysärihumppa on sinunkin salainen paheesi, tämä on the place to be!

Qstock 27.-28.7.
Ensimmäinen Qstock järjestettiin vuonna 2003 ja tapahtuma kasvoi nopeasti Pohjois-Suomen suurimmaksi kesätapahtumaksi. Kaksipäiväinen festivaali järjestetään vuosittain Oulun Kuusisaaressa, ja on eräänlainen seuraaja 70-luvulta 90-luvulle toimineelle Kuusrockille. Häpeäkseni on pakko myöntää, että never been. Tämän vuoden bileiden artistitarjontaa kaivaessani totesin, että tämä festari istuu kaikkein parhaiten omaan musiikkimakuuni ja ehkä pikkiriikkisen harmittaa, etten ole aiheeseen aikaisemmin vihkiytynyt. Ehkä ensi vuonna.

Siinäpä menovinkkejä heinäkuun jokaiselle viikonlopulle. Itselleni tuli ensimmäisenä heinäkuun - ja koko kesän - festareita tutkiessani mieleeni, että aina kannattaisi kartoittaa myös tämän sortin tapahtumien suhteen mitä on tarjolla, missä ja koska, eikä aina vain tyytyä tutkimaan tuttuja ja turvallisia, tai lähialueen tapahtumia (vaikka paikallisuus pop onkin).

Kertokaas mikä on teidän lempparifestari, vai onko sellaista?

* lainaukset festivaalien ja tapahtumien nettisivuilta

Provinssi, Anssi Kela ja muut alkuviikon fuurut

Uusi viikko on jälleen pyörähtänyt käyntiin ja viime viikkoinen kesän-loppumis-paniikkini on muisto vain. Duunihommiin ja arkeen on päästy kiinni mukavasti, ja viime viikolla vallinnut ajatusten pirstaleisuus ja levottomuuskin on tiessään. Sydänkin tunnistaa jälleen kesäfiiliksen, mitä järki vielä viime viikolla yritti sille toitottaa. Vaikka ajatukset ovat jotenkin paremmin kasassa nyt, kuin viime viikkoisissa loma-aivoissa, poukkoilevat ne silti totutusti asiasta toiseen. Koska listat on mielestäni eri kivoja tehdä - myös kauppalista, tiedän olevani tässä kohtaa vähän outo - niin päätin kirjata mitkä asiat tällä viikolla mielessä suhaa ja aiheuttavat fuuruiluja

Kuva: Pixabay

Provinssi-fiilistely

Viime torstaille putkahti yllättävä ilta-vapaa neiti K:n ollessa mummolassa yötä, ja mietintämyssyyn päätyi hyvin nopeasti käsillä ollut ihmisten juhla, Provinssi, joka menneenä viikonloppuna vietti 40vee-synttäreitään. Torstaille oli ladattu sellainen kattaus, että mieli hinkui Törnävänsaarelle enemmän, kuin tosissaan: Oli muunmuassa Soundsia ja Volbeatia, noin pari nimeä mainitakseni. Ennenkuin syöksyin lippukaupoille tarkistin kuitenkin sääennuste-tilanteen, koska eihän Provinssi olisi Provinssi ellei jossain vaiheessa sataisi vettä, ja totta tosiaan avauspäivän illalle ja yölle oli luvattu kohtuullisen kovaa vesisadetta. Retro jätti siis vesisateen takia (!!??!!) lipun ostamatta, ja vaikka iltapäivästä ja alkuillastakin vielä kärvistelin harmituksissani, olin illalla sateen saapuessa hyvinkin tyytyväinen valintaani jäädä kotiin.

Viikonlopun aikana päätökseni kuitenkin ikäänkuin palkittiin, sillä lauantaille avautui yllärinä tilaisuus lähteä kokemaan Provinssi-huumaa sittenkin. Kiitos siitä ystävälleni, sekä rakkaalleni, joka jäi hoitamaan kotikenttää allekirjoittaneen painuessa muina mutseina illaksi rokkaamaan parinkymmenentuhannen muun mukana. Extempore-reissuthan monesti ovat parhaita ja niin nytkin. Pieni festaripaussi tuli tarpeeseen ja noh, Provinssi vaan on aina kokemisen arvoinen, edes sen yhden illan. Kertaakaan retken aikana ei ehtinyt edes iskeä fiilis, että "tämä on jo niin nähty", mikä nykyään aika useasti hiipii puseroon tehdessä niitä juttuja, jotka ennen olivat suunnilleen parasta mitä tiedän. Älkää ymmärtäkö väärin, tykkään edelleen käydä festareilla, keikkareissuilla ja rakastan esimerkiksi yöpyä hotelleissa - nykyään oikeasti nukkumisen ja oman rauhan merkeissä :D - mutta onhan niistä touhuista jo tietyllä tapaa hohto kadonnut. Kivaa ne ovat edelleen kuitenkin siksi, että liian usein niihin ei enää ole tilaisuuksia, ja nykyään onnentunteet tarjoaa enemmänkin perheen kanssa tekeminen, kuin kylillä huiteleminen. Kaikesta huolimatta jälkimmäistäkin pitää päästä tekemään, etenkin puolison kanssa, että pikkuihmisten kanssa jaksaa taas touhuta. Oli miten oli, yllätyslähtö festarielle oli kaiken sen sunnuntain väsyn arvoista!


Fazerin turkinpippurisuklaa

En kestä, ihan järjettömän hyvää! Olen jostain somen uumenista bogaillut parin viime viikon aikana mainoksia fazerin sinisestä maustettuna turkinpippurilla, ja tuuminut, että tulossa olevalta laivareissulta pitää ehdottomasti tätä herkkua ostaa. Kyseistä suklaata on toistaiseksi saatavilla ainoastaan mereltä ja ilmasta, kuten mainos kertoi, sekä Helsinki-Vantaan lentokentältä. Eräs kollegani oli reissultaan tätä jo ehtinyt toimistolle kahvipöytään tuomaan, ja suklaalevy taisi kadota parempiin suihin jo ennen lounasta. Vahva suositus siis, ehdottomasti laiva/lentokonetuliaislistalle!

Anssi Kelan "Ilves"-biisi

Olen ollut jotenkin out loman aikana siitä, mitä radioissa soitetaan ja mitä spotifyn suosikkilistoiltani tällä hetkellä löytyy. Reissussa suunnilleen ainoat biisit mitä korvamadoiksi jäivät olivat hotellin minidiscossa soineet biisit, joita Neiti K joraili sydämensä kyllyydestä päästessään vauhtiin. En (muka) ollut kuullut Anssi Kelan "Ilves"-biisiä aikaisemmin ja jumituin eilen ihan täysin radion ääreen biisin soidessa. Jopa siinä määrin, että oli pakko kuunnella biisi loppuun ennen autosta nousemista, vaikka auto olikin jo nätisti parkissa. Kela ei edes erityisemmin kuulu suosikkeihini, vaikka mies todella lahjakas onkin, ja hänen musiikkinsa on mielestäni jotenkin helppoa kuunneltavaa. Sellaista, joka omaan korvaan sopii, jää korvamadoksi, muistuu mieleen vuosien jälkeenkin; miettikääs, että biiist Mikan faijan BMW ja Milla ovat julkaistu vuonna 2001. Ei siis ihan eilen. Ilves jokatapauksessa jostain syystä meni ihon alle, ja erityisesti heti biisin alussa soiva huuliharppu ilahdutti.

Kuva: Pixabay

Tahtoo mökille!

Haluaisin mökille. Romantisoin mielessäni koko hommaa, koska todellisuudessa en ole edes kovinkaan vannoutunut mökki-ihminen. Paitsi jos mökki tarkoittaa sähköjä, juoksevaa vettä, sisävessaa ja muutenkin kohtuullisen moderneja tiloja. Viihdyn kyllä mökillä kuin mökillä päivän tai pari, mutta kauemmin viihtyäkseni tarvitsisin edellämainitut mukavuudet. Kermaperä mikä kermaperä tässä asiassa, ei voi mitään. Tuumin eilen, että olisipa kiva lähteä perheen kanssa jonnekin mökille, käydä uimassa ja polttaa illalla takassa rätiseviä puita. Melkein jo googletin vuokramökkejä, kunnes tulin järkiini: Ei taida olla meidän sakista vielä mestarimökkeilijöiksi, ei ainakaan niin kauan, kuin yksi pikkunainen uhmailee ja toista kiinnostaa öisin muutkin, kuin nukkumishommat. Heinäkuun aikana saamme jokatapauksessa hoitaa koiravahdin virkaa Neiti K:n mummolassa, joten siinä on meille modernia "mökkeilyä" ihan tarpeeksi: On uintimahdollisuus, takka, wifi ja kaikki muutkin mukavuudet.:D

Siinäpä ne tärkeimmät tämän viikon alkuun. Millaisia juttuja heinäkuun alku ja ensimmäinen viikko teissä on saanut aikaan?

"Kesä on kohta ohi" (ei todellakaan ole!) -paniikki

Meidät suomalaiset on suhteellisen tehokkaasti onnistuttu aivopesemään siihen, että kesä on lyhyt ja jokaisesta kesäpäivästä kuuluu nauttia; nehän jokatapauksessa loppuvat ennenkuin on ehditty kaivaa kesävaatteet ja grilli jemmasta. Juhannuksen jälkeen päivä alkaa lyhenemään, kesä on pian ohi ja kaamosaika ovella. Masentavaa. Todellisuudessahan meillä on kohtuullisen valoisia päiviä ja jopa iltojakin yli puolet vuodesta ja pimeimmistä pimein kestää "ainoastaan" kolmisen kuukautta. Virallisina kesäkuukausina aurinko paistaa sunnilleen yötäpäivää ja työelämässä touhu hidastuu toimisto-Suomen lomaillessa heinäkuussa, -ja Euroopan elokuussa. Jos nyt jotain voisi toivoa, niin lämpimämpiä kelejä, vaikka tälle kesälle niitäkin on jo saatu enemmän, kuin parille viime kesälle yhteensä.

Alkaa vaikuttamaan siltä, että kaikesta positiivisesta kesähypetyksestä huolimatta myös allekirjoittanut on joutunut jonkinsortin onnistuneen aivopesun uhriksi. Huomaan nimittäin henkisesti pyöritteleväni silmiäni, kun jengi toivottelee hyvää kesää. Whaaaaaat, kesähän on käytännössä yli puolessa, koska juhannus on ohitettu (väärin, ei todellakaan ole yli puolessa) ja vaikkei olisikaan, niin äkkiähän tämä tästä ohi hujahtaa (mikä typerä ajattelumalli). Neljän viikon kesälomani on takanapäin, joten syytän tästä nappiin menneestä aivopesusta osaksi myös sitä. Onneksi viikon verran kesälomapäiviä on vielä jemmassa, ja - jälleen - vaikka ei olisikaan niin mitä sitten? Äkkiä nyt kääntämään ajatuksia uusille taajuuksille, sillä kesähän on parhaillaan täällä, aurinko paistaa ja linnut laulaa. Kalenterinkin mukaan ollaan sydänkesän kynnyksellä.

Yritän siis virittää ajatukseni uuteen moodiin ja kertoa (loma)aivoilleni, että nauti nyt vaan hyvä ihminen kesästä ja elämästä. Myönnettäköön, että asiaan saattaa vaikuttaa myös se, että nyt eletään ensimmäistä työviikkoa loman jälkeen ja olotila on vähintäänkin väsynyt. Ihan kovin iisisti ei tällä kertaa arkimoodiin elo, tai kroppa, ole luiskahtanut. Jos siis löytyy hyvä vinkkejä siihen, miten pääsee taas arkihommiin kiinni - mutta kuitenkin kesäisen lempeään ja keveään tyyliin - niin olen pelkkänä korvana. Loma leuhotettiin menemään ensin Turkin maalla ja sitten koto-hoodeilla, joten ehkä lomaltapaluukoomailu nyt vaan kuuluu asiaan.

Tahmeaa tai ei, mielessä on alkanut myllertää - vaikka aivot loma-asennossa tuntuvatkin vielä osaksi olevan - tavanomaiseen tapaan: Asuntokuviot, vaikka vannoin etten ajattele asiaa ennen syksyä, mahdolliset opinnot, pienoiset sisustusfuurut, jotka yritän pitää aisoissa, koska mitä järkeä on havitella väliaikaiseen kotiin kauheasti uutta ja kivaa. Uudet reissut (aina ja iankaikkisesti, no surprises there), pitämättömät lomapäivät ja paaaaaaaljon muuta. Hengästyttää itseäkin. Mihinhän unohtui taas se carpe diem -ja go with the flow-touhu. :D Reissussa ollessa mielessä ei liikkuunut juuri muuta, kuin että koskas on taas ruoka-aika ja menisikö tänään altaalle, rannalle, vai shoppailemaan, joten ei ihme, että pieni ihminen väsähtää alkuunsa, kun päästää ajatuksensa taas tuttuun tapaan valloilleen.

Pointtinihan kuitenkin oli, että yritetään olla ajattelematta, että kesä olisi lyhyt ja pakkopakkopakko nauttia lämmöstä silloin, kun sitä on, vaan nautitaan hetkestä, tässä ja nyt. Jos sänkyyn peiton alle kömpiminen houkuttaa enemmän, kuin terassilla auringosta nauttiminen, tai puutarhassa hengailu, niin go for it. Yritän myös itse muistaa tämän, öhöm.

Ps. Kivaa Provinssi-viikonloppua kaikille festarieläimille!

Juhannus is hiör

Pikkuponit ovat lomailleet siinä, missä allekirjoittanutkin, ja koska töihinpaluu häämöttää ensi viikolla, lienee aika herätellä myös blogi lomahorroksesta. Neljä viikkoa on hujahtanut yhdessä silmänräpäyksessä etenkin, kun retki Välimeren auringon alle nielaisi siitä suurimman osan. Retki oli kuitenkin onnistunut ja parissa viikossa pääsi paremmin, kuin hyvin irti arkirutiineista, ruoanlaittorumbasta ja ylipäätään kaikesta, mitä perus-arkitouhuihin kuuluu. Ei kokkaamista, pyykkäämistä, tai laskujen maksua, vaan valmiita ruokapöytiä, pesulaviikattuja vaatteita, aurinkoa, drinkkejä keskellä päivää, jos sattui huvittaa, sekä jäätelöä; paljon jäätelöä. Suurinta suunnittelua aiheutti pohdinta siitä, milloin suunnistetaan rannalle, milloin Dim-joelle ja milloin käydään moikkaamassa tuttuja unohtamatta tietenkin lähes jokapäiväistä ensimmäisen maailman ongelmaa: Kävellen, vai taksilla. Ei siis paljon elämä Turkin rivieralla stressannut.

Nyt ollaan kuitenkin oltu koto-Suomessa viikon verran ja juhannus jo koputtelee ovella! Neiti K otti ja kuumeili reissun jälkimainingeissa muutaman päivän, joten kovin rentouttavaksi loppuloma ja juhannukseen laskeutuminen ei ole muodostunut, mutta silläkin uhalla, että jinxaan nyt koko jutun; hyvältä alkaa pikkuhiljaa vaikuttaa. Kovin suuria juhannussunnitelmia ei ole, mutta jokaiselle päivälle kuitenkin jotain. Odotin kovasti, että pääsisimme myös aikuisten kesken viettämään juhannusta, mutta näyttää jäävän haaveeksi tänä vuonna.

Tänään kuitenkin ohjelmistossa on muunmuassa Swingelingiä, britakakun leipomista, sekä pionien metsästystä. Rakastan pioneja, mutta jostain kumman syystä jätin leikkopionit eilen ostamatta, joten asia täytyy korjata pikaisesti.

Siinäpä lomakuulumiset todella tiukassa pähkinänkuoressa, ensi viikolla (toivottavasti :D) enemmän tekstiä viimeisen neljän viikon touhuista jahka loma-aivotkin tästä taas tokeentuu. Kuvafiilistelyinä tunnelmia reissustamme, hyvää juhannusta jokahittelle; Jumala mieles ja housut jalaas :D, ja jos otat, et aja.

Kun Pikkuponit ja Yksisarviset kesälaitumille kirmasi!

Nyt se odotettu hetki viimein koitti, kun sai virittää työmeiliin out-of-office-viestin neljäksi viikoksi. Neljäksi! Ihan järjettömän hyvä fiilis! Mennyt talvi ja kevät ovat olleet aikamoista myllerrystä ja muutosta, ja vaikka suuntaus on ehdottoman positiivinen, on se silti - eritoten se maailman pisimmältä tuntunut muutto, linkki täällä - syönyt voimavaroja ja saanut odottamaan kesälomaa. Nyt, kun kesä on kuin varkain alkanut jo parisen viikkoa sitten (!!!!!), on ihanaa jäädä lomalle ja fiilistellä kesää tietäen, että tämä on vasta alkua.

Pidän elämäni ensimmäistä kertaa - muistaakseni :D - neljä viikkoa lomaa yhteen pötköön, joten varmasti pääsee irti arjesta ja ladattua akkuja. Myös kotiympyröistä -ja askareista irtautuminen pariksi viikoksi edesauttavat asiaa. Niin kivaa, kuin arkikin nykyään on, olen todella onnellinen päästessäni ollamöllöttämään pariksi viikoksi auringon alle jonkun muun hoitaessa ruokahommat ja aikalailla kaiken muunkin.

Suunnistamme neiti K:n ja ystävien kanssa ensi viikolla tuttuun Alanyaan ja siinä missä äiti odottaa täydellistä rentoutumista (ja efestä :D), odottaa neiti K uimistouhuja ja sitä, että saa joka päivä syödä jäätelöä, jos haluaa. Lennämme ensimmäistä kertaa Antalyan sijaan Gazipasaan, jossa meitä odottaa kimppakyydin sijaan priva-kuljetus hotellille. Gazipasahan on ihan Alanyan kupeessa, joten matkan pitäisi taittua sujuvasti alle tunnissa, mutta koska ollaan Turkissa, you never know. Antalyastahan matkaa saa taittaa joskus kolmattakin tuntia, joten aamulennon ja aikaisen herätyksen jälkeen on ihan miellyttävää, ettei tarvitse montaa tuntia odotella enää hotellille pääsyä. Asustamme pariviikkoisemme lapsiperheille suunnatussa hotellissa ja viime syksyn reissun kokemuksen perusteella bookkasin meille myös all-inclusiven. Kertaakaan ei pitäisi joutua miettimään ruokailukuvioita, koska evästä on tarjolla varsin tiuhaan tahtiin. Varmasti käymme parin viikon aikana syömässä muuallakin, mutta ennenkaikkea helppouden takia järjestin myös reissun ruokapolitiikan ikäänkuin etukäteen.

Aika hyvässä jamassa tuntuisi lomameininki siis olevan, kun ainoa pienoista päänvaivaa aiheuttava asia on reissun takia parin viikon pesäero rakkaastani. Olen kohtuullisen varma, että ensimmäisen lomaviikon jälkeen olisin valmis lennättämään myös elämäni miehen Välimeren maisemiin, mutta yritän kuitenkin kestää. :D First world problems, juu sii.

Myös neiti K lomailee neljä viikkoa - mahdollisesti jopa viidennenkin - joten eilen sekä omat kollegani töissä, että neiti K:n hoitotädit ja "hoitokollegat" saivat tuoreita mokkapaloja loman kunniaksi.Itse puolestani nappasin loman kunniaksi kotiinviemisiksi pullon proseccoa ja istuin tyytyväisenä ulkona nauttimassa auringosta, parveke-piknikistä ja kotipedikyyristä.

Nyt lopetan kesälomafiilistelyn - hetkeksi -, siirryn muihin tehtäviin ja toivottelen kaikille oikein ihanaa ja lämmintä kesäviikonloppua! #oispaainakesä