Pikkuponit ja Yksisarviset ovat kertoilleet tarinoitaan nyt puolisentoista vuotta, ja ryminällä lukijäämäärissä ykköseksi kipusi syyskuussa tämä postaus. "Ei pelkkää Sex and the Citya" ylitti moninkertaisesti tavanomaiset Pikkuponien lukijamäärät. Kaunis kiitos siitä. <3 Kirjoittaminen on kivaa, mutta vielä kivempaa se on, jos joku juttujani myös lukee.
Toiseksi luetuimmaksi postaukseksi nousi juuri ennen joulua julkaisemani Sananen Rakkaudesta. Rakkaus on kivaa ja ihanaa, ja ansaitsee vähän hehkutusta, vaikka aina sanotaankin, että kellä onni on, se onnen kätkeköön. Perisuomalainen juttu: Kenellekkään ei saa kertoa, jos asiat ovat huonosti, eikä varsinkaan, jos ne ovat hyvin. I do not agree. Paskoista jutuista selviää paremmin, jos saa tukea, ja onnellisuuskin voi tarttua. Joten hehkutaan onnesta, kun on aihetta, ja kerrotaan mikä mieltä painaa, jos on matalapainetta.
Kolmossijan vuonna 2017 nappasi myös tässä syksyn aikana julkaisemani postaus itsenäisestä vanhemmuudesta. Olen sittemmin päässyt tutustumaan aiheeseen lähemmin ja niinhän tuo menee, että miespuolinen vanhemmuuskollega klaaraa vauva-arjen ihan yhtä mallikkaasti, kuin äiti-ihminenkin. Hatunnosto siis kaikille osallistuville äideille ja isille, yhdessä tai erikseen.
Näin uuden vuoden alkuun kiitos kaikille lukijoille: Kiva, että seuraatte Pikkuponien ja Yksisarvisten edesottamuksia, joista välillä raportoidaan tiuhempaan, välillä verkkaisemmin. Paljon onnea ja ihania hetkiä vuoteen 2018!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti