Laivailua ja muumijuttuja

Ensimmäinen kesälomapätkämme on ohi, mutta onneksi seuraava siintää jo kuukauden päässä. Muistoihin on parin viikon ajalta tallennettu pitkiä, hitaita aamuja, leikkipuistoreissuja, kiireettömiä kävelyretkiä, leffailtoja, autossa istuttuja kilometrejä, laivailuhommia, muumireissu, Hevisaurus-keikka, sekä paljon omaa tahtoa ja äidin ja tyttären välisiä kehityskeskusteluita. Mielelläni jatkaisin lomaa vielä tämänkin viikon, mutta näillä mennään.

Onnenkoski

Toisen lomaviikkomme tiistaina starttasimme puolenpäivän jälkeen ja suuntasimme auton nokan kohti Turkua ja satamaa. Aikaa matkantekoon oli runsaasti ja pidimmekin Porin Onnenkoskella reippaan pituisen tauon ja kävimme muunmuassa pienellä kävelyllä. Kaunis, boheemi paikka, jonka idylliä vieressä kulkevan 8-tien liikenteen äänet hieman maalaistytön mielestä häiritsi. Satamassa olimme hyvissä ajoin, mutta löytyipä parkkipaikka ongelmitta, eikä muutenkaan tarvinnut hosua ja sinkoilla ehtiäkseen check-inniin. Neiti K aiheutti totuttuun tapaansa ihastusta kulkiessaan iso reppu selässään ja pehmokissu kainalossaan, sekä kiljuessaan innosta, kun huomasi laivan saapuvan satamaan. Itse laivalla tärkeintä tuntui olevan pallomeri, jossa vallitsi viidakon lait, mutta hyvin pikkuihmiset siellä keskenään luovivat. Tällä kertaa olimme valinneet ristelyn Tallink Siljan Baltic Princessillä, koska laivalla vietettiin lasten festareita ja ohjelmaa oli monenlaista. Neiti K tosin viihtyi parhaiten juuri leikkihuoneissa ja pallomerissä, mutta jaksoi seurata keskiviikkona iltapäivällä soittaneen Hevisauruksen keikan melkein kokonaan. Keikalla tunnelma oli todella tiivis ja hikinen, mutta onneksi lapset ovat sen verran solidaarisia, että kaikille riitti tilaa. Myönnettäköön, että Hevisaurusta jaksaa varttuneempikin kuulija kuunnella ja katsella, vaikka onhan dinosaurukset - kerrankin sanan varsinaisessa merkityksessä :D - lavalla vähintääkin hihityttävää seurattavaa.

Laivailun jälkeen jäimme Turkuun vielä pariksi yöksi ja torstaina suunnistimme kohti Naantalia ja Muumimaailmaa. Olemme käyneet muumeilemassa jo aikaisemminkin, mutta nyt neiti K alkaa olla sen ikäinen, että hahmot oikeasti kiinnostavat. Vietimmekin muumien saarella lähes kuusi tuntia, joiden jälkeen etenkin pienempi nainen oli kaikkensa antanut kertoillessaan tarinoitaan hahmoille ja sinkoillessaan ympäriinsä äidin yrittäessä pysyä perässä. Muumimaailma on kertakaikkisen ihana ja hienosti rakennettu paikka ja säidenkin suosiessa päivä oli lähes täydellinen. Jos pikkumimmi olisi vielä malttanut mielensä pienten päikkäreiden verran huilipuistossa lepäillessämme, olisi muumihommien jälkeen piipahdettu etukäteen merkkaamassani Hasta La Pasta-ravintolassa, mutta se jäi ensi kertaan. Muumimaailmassa ja Naantalissa on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että sinne varmasti tulee matkattua vielä useampanakin kesänä.

Perjantaina ajelimme hissunkissun takaisin Pohjanmaalle ja mieli on kiitollinen siitä, että saamme pikkumimmin kanssa kokea yhdessä tämän kaltaisia lomia. Kotimaan matkailusta on kuitenkin sanottava sen verran, että riippuen perheen koosta melkein samalla rahalla pääsisi vähän kauemmaskin, jos haluaa, mutta siinä olisi aineksia jo kokonaan omaan postaukseen. Onneksi on airbnb:n kaltaisia palveluita, jotka mahdollistavat edullisemman yöpymisen etenkin, jos reissussa kuluu useampi, kuin yksi yö. Olen muutaman kerran käyttänyt airbnb:tä ja vaikka palvelu on enemmän, kuin kätevä, vierastan silti hieman "toisten nurkissa" majoittumista. Makunsa kullakin ja kieltämättä kuitenkin maksan mieluumin kokonaisen asunnon käytöstä muutamalta yöltä summan, joka saattaa olla esimerkiksi kolmasosa siitä, mitä hotelliin majoittuessa saa pulittaa pienen huoneen käytöstä vastaavalta ajalta. Hotellissa tottakai yleensä sisältyy hintaan myös aamiainen, mutta etenkin lapsen kanssa kahdestaan reissatessa valmiin aamiaspöydän puuttuminen ei haittaa. Millaisia kokemuksia teillä on kotimaan matkailusta ja etenkin majoittumispuolesta?

It's heinäkuu baby!

Kesäkuu vaihtui viime viikonloppuna heinäkuuksi ja ainakin Pohjanmaalla säät olivat kohdillaan: Aurinko paistoi ja sää oli oikeastaan täydellinen. Nytkin näyttäisi lämpiävän mitä lähemmäs viikonloppua lasketellaan, mutta pakko myöntää, että välillä todenteolla itkettää, naurattaa ja kiukuttaakin nämä koto-Suomen kelit. Niihin ei kuitenkaan taida auttaa muu, kuin muutto lämpimämpiin olosuhteisiin. Helteistä heinäkuuta tuskin on luvassa, mutta jospa loppukesästä sitten? Varma ehkä. Juuri tällä hetkellä olen hyvin tyytyväinen, että loppukesään on bookkattuna lähtö lämpimään; ei ahdista ollenkaan niin paljon kunnon kesäkelien puute. Keleistä kuitenkin viis, kesälomakausi alkaa olla kuumimmillaan, eikä lomakansa anna sellaisten pikkujuttujen, kuin sään häiritä vapaista nauttimista. Onneksi on sisäleikkipuistot, kylpylät ja ristelyt olemassa, ja aina voi käyttää pari lomapäivää siihen, että leipoo pakkasen täyteen herkkuja; lasten kanssa tai ilman.

Tapahtumaa on kuitenkin taas ollut meidän perheellä monenmoista, ovat kelit (olleet) mitä hyvänsä. Juhannusaattona neiti K:n yökyläillessä serkkujensa kanssa mummolassa kävin pyörähtämässä vähän extempore Alaharmän Power Parkin juhannuskarkeloissa. Karkelot oli mitoitettu siten, että tilaa olisi ollut valtavallekin väkimäärälle, mutta kolea keli epäilemättä verotti väkimäärää ja meno jäi vähän vaisuksi. Hyvässä seurassa kuitenkin viihtyy, on ympärillä muuta porukkaa tai ei. Viime viikolla puolestaan ohjelmistossa oli uintihommia, festarointia Kokkolan Mustakarilla Hevisauruksen ja kenekäs muun kuin Mimin ja Kukun tahtiin, sekä kirsikkana kakun päällä vanhimman kummilapseni rippijuhlat. Tuntuu todella aikuiselle, kun ensimmäinen kummilapsikin on jo rippikouluikäinen - itsehän olen sen 25 + shipping and handling. :D Rippilapsi oli todella kaunis ja juhlat lämminhenkiset; on ilo ja kunnia saada olla niin ihanien ihmisten elämässä mukana. <3

Viime viikonlopun touhut saivat aikaan lomafiiliksen, johon tunnun taas näin perjantain saapuessa uudeelleen laskeutuvan. Ihmiset toimistolla toivottavat toisilleen hyvää lomaa ja iloisia kasvoja on joka puolella. Strampenilla nautittu tiimilounas ei ainakaan fiilistä laskenut, ja vaikka itselläni onkin vielä reipas viikko loman alkuun, en moiti tilannetta ollenkaan. Tangoviikon kunniaksi taidamme neiti K:n kanssa ottaa suunnan kohti Seinäjokea ja käydä haistelemassa tunnelmaa. Hyvää viikonloppua jokahittelle, rakkauttaaaaaaaaaaaaa!