Uusi viikko on jälleen pyörähtänyt käyntiin ja viime viikkoinen kesän-loppumis-paniikkini on muisto vain. Duunihommiin ja arkeen on päästy kiinni mukavasti, ja viime viikolla vallinnut ajatusten pirstaleisuus ja levottomuuskin on tiessään. Sydänkin tunnistaa jälleen kesäfiiliksen, mitä järki vielä viime viikolla yritti sille toitottaa. Vaikka ajatukset ovat jotenkin paremmin kasassa nyt, kuin viime viikkoisissa loma-aivoissa, poukkoilevat ne silti totutusti asiasta toiseen. Koska listat on mielestäni eri kivoja tehdä - myös kauppalista, tiedän olevani tässä kohtaa vähän outo - niin päätin kirjata mitkä asiat tällä viikolla mielessä suhaa ja aiheuttavat fuuruiluja
 |
| Kuva: Pixabay |
Provinssi-fiilistely
Viime torstaille putkahti yllättävä ilta-vapaa neiti K:n ollessa mummolassa yötä, ja mietintämyssyyn päätyi hyvin nopeasti käsillä ollut ihmisten juhla, Provinssi, joka menneenä viikonloppuna vietti 40vee-synttäreitään. Torstaille oli ladattu sellainen kattaus, että mieli hinkui Törnävänsaarelle enemmän, kuin tosissaan: Oli muunmuassa Soundsia ja Volbeatia, noin pari nimeä mainitakseni. Ennenkuin syöksyin lippukaupoille tarkistin kuitenkin sääennuste-tilanteen, koska eihän Provinssi olisi Provinssi ellei jossain vaiheessa sataisi vettä, ja totta tosiaan avauspäivän illalle ja yölle oli luvattu kohtuullisen kovaa vesisadetta. Retro jätti siis vesisateen takia (!!??!!) lipun ostamatta, ja vaikka iltapäivästä ja alkuillastakin vielä kärvistelin harmituksissani, olin illalla sateen saapuessa hyvinkin tyytyväinen valintaani jäädä kotiin.
Viikonlopun aikana päätökseni kuitenkin ikäänkuin palkittiin, sillä lauantaille avautui yllärinä tilaisuus lähteä kokemaan Provinssi-huumaa sittenkin. Kiitos siitä ystävälleni, sekä rakkaalleni, joka jäi hoitamaan kotikenttää allekirjoittaneen painuessa muina mutseina illaksi rokkaamaan parinkymmenentuhannen muun mukana. Extempore-reissuthan monesti ovat parhaita ja niin nytkin. Pieni festaripaussi tuli tarpeeseen ja noh, Provinssi vaan on aina kokemisen arvoinen, edes sen yhden illan. Kertaakaan retken aikana ei ehtinyt edes iskeä fiilis, että "tämä on jo niin nähty", mikä nykyään aika useasti hiipii puseroon tehdessä niitä juttuja, jotka ennen olivat suunnilleen parasta mitä tiedän. Älkää ymmärtäkö väärin, tykkään edelleen käydä festareilla, keikkareissuilla ja rakastan esimerkiksi yöpyä hotelleissa - nykyään oikeasti nukkumisen ja oman rauhan merkeissä :D - mutta onhan niistä touhuista jo tietyllä tapaa hohto kadonnut. Kivaa ne ovat edelleen kuitenkin siksi, että liian usein niihin ei enää ole tilaisuuksia, ja nykyään onnentunteet tarjoaa enemmänkin perheen kanssa tekeminen, kuin kylillä huiteleminen. Kaikesta huolimatta jälkimmäistäkin pitää päästä tekemään, etenkin puolison kanssa, että pikkuihmisten kanssa jaksaa taas touhuta. Oli miten oli, yllätyslähtö festarielle oli kaiken sen sunnuntain väsyn arvoista!
Fazerin turkinpippurisuklaa
En kestä, ihan järjettömän hyvää! Olen jostain somen uumenista bogaillut parin viime viikon aikana mainoksia fazerin sinisestä maustettuna turkinpippurilla, ja tuuminut, että tulossa olevalta laivareissulta pitää ehdottomasti tätä herkkua ostaa. Kyseistä suklaata on toistaiseksi saatavilla ainoastaan mereltä ja ilmasta, kuten
mainos kertoi, sekä Helsinki-Vantaan lentokentältä. Eräs kollegani oli reissultaan tätä jo ehtinyt toimistolle kahvipöytään tuomaan, ja suklaalevy taisi kadota parempiin suihin jo ennen lounasta. Vahva suositus siis, ehdottomasti laiva/lentokonetuliaislistalle!
Anssi Kelan "Ilves"-biisi
Olen ollut jotenkin out loman aikana siitä, mitä radioissa soitetaan ja mitä spotifyn suosikkilistoiltani tällä hetkellä löytyy. Reissussa suunnilleen ainoat biisit mitä korvamadoiksi jäivät olivat hotellin minidiscossa soineet biisit, joita Neiti K joraili sydämensä kyllyydestä päästessään vauhtiin. En (muka) ollut kuullut Anssi Kelan "Ilves"-biisiä aikaisemmin ja jumituin eilen ihan täysin radion ääreen biisin soidessa. Jopa siinä määrin, että oli pakko kuunnella biisi loppuun ennen autosta nousemista, vaikka auto olikin jo nätisti parkissa. Kela ei edes erityisemmin kuulu suosikkeihini, vaikka mies todella lahjakas onkin, ja hänen musiikkinsa on mielestäni jotenkin helppoa kuunneltavaa. Sellaista, joka omaan korvaan sopii, jää korvamadoksi, muistuu mieleen vuosien jälkeenkin; miettikääs, että biiist Mikan faijan BMW ja Milla ovat julkaistu vuonna 2001. Ei siis ihan eilen. Ilves jokatapauksessa jostain syystä meni ihon alle, ja erityisesti heti biisin alussa soiva huuliharppu ilahdutti.
 |
| Kuva: Pixabay |
Tahtoo mökille!
Haluaisin mökille. Romantisoin mielessäni koko hommaa, koska todellisuudessa en ole edes kovinkaan vannoutunut mökki-ihminen. Paitsi jos mökki tarkoittaa sähköjä, juoksevaa vettä, sisävessaa ja muutenkin kohtuullisen moderneja tiloja. Viihdyn kyllä mökillä kuin mökillä päivän tai pari, mutta kauemmin viihtyäkseni tarvitsisin edellämainitut mukavuudet. Kermaperä mikä kermaperä tässä asiassa, ei voi mitään. Tuumin eilen, että olisipa kiva lähteä perheen kanssa jonnekin mökille, käydä uimassa ja polttaa illalla takassa rätiseviä puita. Melkein jo googletin vuokramökkejä, kunnes tulin järkiini: Ei taida olla meidän sakista vielä mestarimökkeilijöiksi, ei ainakaan niin kauan, kuin yksi pikkunainen uhmailee ja toista kiinnostaa öisin muutkin, kuin nukkumishommat. Heinäkuun aikana saamme jokatapauksessa hoitaa koiravahdin virkaa Neiti K:n mummolassa, joten siinä on meille modernia "mökkeilyä" ihan tarpeeksi: On uintimahdollisuus, takka, wifi ja kaikki muutkin mukavuudet.:D
Siinäpä ne tärkeimmät tämän viikon alkuun. Millaisia juttuja heinäkuun alku ja ensimmäinen viikko teissä on saanut aikaan?
