Mudcake, kakkujen kruunaamaton kuningatar

Jäätävä mudcake-mieliteko iski viime viikolla kesken perjantai-iltapäivän kiireiden, joten ei auttanut, kuin antaa itselleen lupa viikonloppuna hemmotella itseään kyseisellä herkulla. Pyöräytimme lauantaina neiti K:n kanssa super-suklaisen kakun, jonka turvin oli hyvä lasketella viikonloppua eteenpäin. Suklaahan on käytännössä yksi ruokaympyrän osa jos minulta kysytään, ja ellei tarvitsisi miettiä liiallisesta suklaansyönnistä johtuvia kiristäviä farkkuja, öhöm. Kiristäviä farkkuja tai ei - sen homman voi onneksi aina tasata jollain muulla tapaa - alla takuuvarma perusohje mutakakkuun. Ohjeen nappasin myTaste-sovelluksen kautta - jota muuten suosittelen lämpimästi! - josta se löytyy Meri's cups and cakes-blogin alta, joka sittemmin on muuttanut uuteen osoitteeseen, mutta ei näy pävittyneen pitkään aikaan. Jokatapauksessa, tässä perusohje herkullisen suklaiseen mudcakeen:

Kuva Pixabay, koska oma luomus oli varsin riisuttu versio (suomeksi: Kaapista ei löytynytkään koristeeksi tomusokeria)

Mudcake

150 g voita

3 kananmunaa

3 dl sokeria

3,5 dl vehnäjauhoja

1 dl kaakaojauhetta

1 rkl vaniljasokeria

ripaus suolaa

• laita uuni lämpiämään 200 aseteeseen
• sulata voi
• vatkaa kananmunat ja sokeri kevyksi vaahdoksi
• lisää sulatettu voi ohuena nauhana
• sekoita loput kuivat aineet keskenään ja lisää ne siivilän läpi massaan
• sekoittele tasaiseksi taikinaksi
• vuoraa irtopohjavuokaleivinpaperilla, tai pingota leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle ja voitele reunat. Käytin tämän ohjeen kanssa halkaisijaltaan 25cm vuokaa.
• kaada massa vuokaan ja tasoita pinta
• kypsennä 200 asteisessa uunissa noin 15-20 minuuttia uunista riippuen
• anna jäähtyä ennenkuin irrotat kakun vuoasta
• koristele kakku halutessasi esimerkiksi tomusokerilla
• tarjoile vaniljajäätelön kanssa, tai jos maltat anna asettua jääkaapissa seuraavaan päivään ja tarjoile vasta sitten

Tämä kakku ei takuulla jää kappiin liian pitkäksi aikaa vanhentumaan, eikä tästä mielestäni kannata edes yrittää tehdä kevennettyä tai terveellisempää versiota, koska #suklaaonsuklaaonsuklaa.

Herkullisia hetkiä! 

Translation: The mudder (the cake is) the better.

Eurooppalainen ruokatori Vaasassa 11.-17.7.

Nam. Nam, nam, nam. Siinäpä lyhyesti ja ytimekkäästi se, mikä itselle pomppasi ensimmäisenä mieleen, kun viikon alussa luin somesta, että eurooppalainen ruokatori on jälleen saapunut Vaasaan. Viime vuonna kävi niin hassusti, että en päässyt ruokatorin tarjonnasta nauttimaan muuten, kuin silmillä syöden imetysdieetin (lue kaikettoman) takia, mutta tänä vuonna otettiin vahinko takaisin.

Suunnistin suurin odotuksin kävelykadulle, jossa tori sijaitsi, mutta valitettavasti tarjonta ei ollut lähelläkään sitä, mitä vuosi sitten. ..tai sitten vuosi sitten tuntui vaan, että jokapuolella oli kaikkea hyväskää, kun juuri mikään ei ollut itselle sallittua. Suolaisia herkkuja ei tänä vuonna juurikaan tarjolla ollut ja muutenkin "kojuja" oli muutama hassu. Ehkä loppuviikon väsymys oli alkanut painamaan ja osa myyjistä jo kenties nostanut kytkintä? Onko joku käynyt Vaasan eurooppalaisella ruokatorilla aikasemmin tällä viikolla ja mikä fiilis on jäänyt?

Oli tarjonta niukkaa tai ei, niin tokihan herkkusuu aina suklaakojun löytää, koska #suklaaonsuklaaonsuklaa. Yllä pieni kollaasi suklaaherkuista, joiden kohdalla joudun nöyrtymään ja kiikuttamaan kotiin maistiaisia.

Turkkilaisen ja kreikkalaisen ruoan puolestapuhujana kaipailin ruokatorille myös noiden etelä-eurooppalaisten keittiöiden herkkuja: Baklavaa, börekiä, gözlemeä, viininlehtikäryleitä, tzatzikia.. Täytynee huomenna kurvata kauppaan, antautua kodinhengetärkohtaukselle ja pyöräyttää etelä-eurooppalaisia herkkuja pohjanmaan tyyliin.

Hyvää viikonloppua jokahittelle!