Paras ikinä imetyksestä lukemani blogipostaus: Isän imetyspoliittinen kannanotto

Pakko sohaista tätäkin muurahaispesää sen verran, että nyt ihan jokainen äiti-ihminen, vanhempi tai kuka tahansa aiheesta kiinnostunut - oikeastaan myös kiinnostumattomien olisi syytä ottaa asiakseen - lukemaan Siunatussa tilassa - raskaana olevan isän hormonipäiväkirjan blogipostaus aiheesta imetys. Kertaikaikkiaan loistavaa tekstiä ja todella osuvasti kiteytetty monta pointtia. Hurjan paljon peukkuja postauksen johdosta raskaana olevalle isälle!

Käykäähän lukemassa, etenkin te, jotka tuskailette imetyksen kanssa. <3

#normalizebreastfeeding

Kookosöljy + kahvinpurut ne yhteen soppii!

Vihdoin kokeilin useammastakin eri kauneusblogista bongaamani ihonkuorinta-vinkin: Kookosöljyä plus kahvinpuruja. X-määrä molempia - toteutin samaa filosofiaa määrien suhteen, kuin kokatessa, eli menin fiiliksellä - ja voiiiiiii mikä vauvanpeppumainen pehmeys oli lopputuloksena! Plus ihana tuoksu. Ihon heleyteen en tiedä vaikuttiko tämä combo mitenkään, mutta fiilis kasvoilla oli kuorintakäsittelyn jälkeen sen verran fresh, että ensi kerralla menee kokeiluun myös vartalonkuorinnassa. Samalla tuntui ihon kosteutuskin toteutuneen, puolivahingossa.

Siihen en osaa sanoa juuta en jaata, mitä mahtaa kylppärin lattiakaivo ja putkisto tästä luonnonmukaisesta kuorinta-aineesta sanoa, mutta jokatapauksessa parille kookosöljy + kahvinpurut vahva suositus!

Kirppistelyä ja conmaritusta

Jostain syystä kesällä iskee lähes poikkeuksetta into raivata kotoa kaikki ylimääräinen ja conmarittaa koko huusholli kaappi kerrallaan. Saattaa johtua lisääntyneestä valosta, jonka ansioista huomaa, että tarttis tehdä jotain. Kirppikset ja vaatekeräykset ovat raivausfuurun saaneen parhaita ystäviä ja siinä sivussa saattaa tienata muutaman euronkin. Nykyään myös fb-kirppikset ovat kovassa huudossa, mutta ellei jaksa loputonta yv, av, sisämitta, ulkomitta, mikämitta, jono, vapautan, tuotko sen kahden euron mekon kuuhun-rumbaa, niin perinteiset kirppikset ovat kova sana. Hinnoittelussa on tottakai oma hommansa, samoin tavaran kirppikselle kuskaamisessa, mutta jos maksaa pöytävuokran lisäksi myös siivouspalvelusta, ei kirppishommien takia tarvitse välttämättä eväänsä heilauttaa ennen pöytävarauksen päättymistä. Myös paikalliset vaatekeräykset kiittävät, kun kodin kaapit tyhjentyvät, kunhan muistaa, että mitä tahansa ei sinnekään saa kipata. Puhdasta, ehjää ja siistiä, siinä kolme hyvää kulmakiveä.

Itse olen aika huono kirppistelijä, enkä jaksa kauheasti niitä kiertää, mutta lähialueelta löytyvä Combo-kirppis saa minutkin liikkeelle. Combossa on myös outlet, josta löytyy muunmuassa sisustus -ja säilytystavaraa, joten on olemassa suuri vaara, että rahansa hussaa ennemmin sinne, kuin varsinaisen kirppiksen puolelle. Kannattaa kuitenkin - rahojen hussaamisenkin uhalla - käydä tutustumassa!

"Ooooooo, kesän lapsi mä ooooooooon.."

Aurinkoinen ja lämmin kesäviikonloppu on lusittu ja agendalla on vielä pieni rutistus ennen oman lomani alkua. Perjantaina sanoin, että pikkuponit aikoo chillailla, ottaa rennosti ja ladata akkuja koko viikonlopun ja niin tosiaan tehtiin. Sunnuntai-illan fiilis oli rauhallisen leppoisa, iholla auringon kosketuksen hehku. Kyllä, olkaa hyvät ja pyöritelkää silmiänne minkä tahdotte, mutta juurikin se oli eilisillan olotila. Etenkin eilen sunnuntaina oli mitä mielettömin kesäpäivä, jonka nämä naiset viettivätkin suurimmaksi osaksi ulkona.

Lauantaina pakkasimme kahden naisen yökyläilyyn vaadittavat tarvikkeet, sekä vähän evästä ja suunnistimme neiti K:n toisten kummien luo. He asuvat iiiiiihanassa, vanhassa pohjalaistalossa, jonka pihapiiri on kuin tehty kiireettömään oleskeluun ja pikkuihmisten leikkeihin. Grillasimme, juttelimme ja katsoimme kun neidit 2,5 -ja melkein 3vee touhusivat omia hommiaan. Välillä väsyneet leikkijät peiteltiin nukkumaan, jonka jälkeen jaksoimme vielä vähän aikaa nauttia hetkestä ja parantaa maailmaa talon nuorisonkin viihtyessä meidän retrompien seurassa. Väsy ja suomalaisen kesäillan viileys kuitenkin ajoivat loputkin sortin sakista nukkumaan puolen yön korvilla. Luonnollisesti neiti K pomppasi seuraavan aamuna ylös heti kuuden jälkeen ja yritimme olla hissuksiin tuvan puolella, kunnes talonväkikin heräsi. Kiireestä ei ollut tietoakaan ja ehdimme vielä aamupäivästä ennen kotiinlähtöä nauttia auringostakin. Nautin täysillä, täydellistä lomafiilikseen laskettelua!

Sunnuntaina vuorossa oli jälleen grillaamista ja chillaamista, kun kokoonnuimme moikkaamaan Suomessa lomailevia "Ameriikan serkkuja" Kyrönjokivarteen omille kotikotikulmilleni. Ajjettä kuulkaa niin huomaan nauttivani siitä, että ympärillä on paljon läheisiä ihmisiä, neiti K:sta nyt puhumattakaan. Eilinen, ja koko viikonloppu, oli todellakin sitä, mitä kesäpäivät -ja illat parhaimmillaan voivat olla: Aurinkoa, lämpöä, leikkiviä lapsia, iloista puhetta ja naurua, hyvää ruokaa ja juomaa, sekä läheisiä ihmisiä. Tykkään!

Toki parhaimmillaan kesäpäivät -ja illat voivat olla myös leikkivien lasten sijaan hyvää musiikkia, uusia ihmisiä, sekä menoa ja meininkiä vähän eri merkityksessä, kuin mitä se taaperon perässä juostessa tarkoittaa, mutta nekin hetket ovat ihan nurkan takana. Toivotaan vain, että myös aurinko ja lämpö pysyisivät matkassa mukana, tai tekisivät paluun, miten vain. Viikonlopun tietää kuitenkin olleen onnistunut, jos maanantai-iltanakin on vielä näin seesteinen ja hyvä fiilis. Kivaa viikkoa jokahittelle! Löööööööv!

Pikkuponit 1-vee!

Se on kuulkaa Pikkuponit ja Yksisarvisetkin ohittaneet niinsanotusti vauvavuoden ja alkavat olla taaperoiässä: Yksvee tällä päivämäärällä! Vuosi on mennyt aikamoisella vauhdilla ja paljon on tapahtunut niin hyvässä, kuin pahassa. Jännä nähdä mitä Pikkuponien seuraava vuosi tuo tullessaan, mutta jos saisi pienen toiveen esittää, niin hieman tasaisempaa laukkaa voisin ehkä toivoa. Tosin nyt on menty niin pitkään jo sellaista ravia, että osaisiko sitä kovin rennosta menosta nauttiakaan. :D

Yksveen ja loman alun - itselleni melkein loman alun, neiti K:lle loman alun - kunniaksi vietimme pikkumimmin toiveesta leffailtaa. Leppoisa meininki olikin enemmän kuin tarpeeseen työviikon jälkeen tuulenkin puhallellessa ulkona epäilemättä jostain Pohjoisen hoodeilta.

Rentouttavaa viikonloppua jokahittelle, 1-vuotias Pikkuponit ja Yksisarviset aikoo tänä viikonloppuna ladata akkuja ja olla liikaa repeilemättä moneen suuntaan. Rakkauttaaaa! <3

Reko lähiruokarinki ja maailman paras jogurtti!

Muutaman vuoden kotonurkilla pyörinyt reko lähiruokarinki on kerrassaan nerokas juttu! Idea on vähän sama kuin torimyynnissä: Tuotteet suoraan tuottajilta kuluttajille, takuulla tuoreena ja ilman välikäsiä. Facebookista löytyy kaupungeittain/kunnittain lähiruokarinkiryhmiä, joista voi tilata viikon reko-jakelussa mukana olevien tuottajien tarjolla olevia tuotteita. Ostokset käydään noutamassa ja maksamassa sovittuna aikana, sovitusta paikasta, johon ovat kokoontuneet kaikki jakelussa sillä viikolla mukana olevat tuottajat, joille on tehty tilauksia. Oliko tarpeeksi epäselvästi kerrottu? :D

Olen hurahtanut rekoiluun ihan täysillä. En juurikaan osta erimerkiksi kananmunia tai jogurttia enää kaupasta, ja näin kesäaikaan hankin salaatit ja yrtitkin monesti rekosta. Erityisesti Jukkolan maustamaton jogurtti on suoraan sanottuna ja liioittelematta perheemme naisten mielestä maailman parasta. Kolmen kilon satseja saisi ostaa kerralla melkeimpä kaksin kappalein, mutta koska jääkaappiin on suotavaa mahtua muutakin, olen ainakin tähän saakka hampaita kiristellen tyytynyt ostamaan yhden 3kg setin kerrallaan. Jogurtti on vähälaktoosista ja sitä löytyy myös yhden kilon pakkauksissa, mikäli kolme kiloa tuntuu liian suurelta määrältä. Jogurtissa on kuitenkin suhteellisen pitkä päiväys, joten jos jogurttia kuluu useampana päivänä viikossa on pakkaus varmasti tyhjä ennen parasta ennen-leimaa. 

Suosittelen lämpimästi tutustumaan Jukkolan tuotteisiin muutenkin; heiltä löytyy taivaallisen jogurtin lisäksi myös leipä - ja salaattijuustoa - herkkua nekin - , maitorahkaa, piimää, sekä erikoisjuustoja. Jukkola Food on -90-luvun alussa perustettu perheyritys, jossa vetovastuu on tällä hetkellä perustajien lapsilla. Lisätietoja tästä lohtajalaisesta, puhtaaseen lähiruokaan keskittyvästä  yrityksestä löytyy täältä, sekä somesta niin facebookin, kuin instagraminkin puolelta.

It's heinäkuu baby!

Kesäkuu vaihtui viime viikonloppuna heinäkuuksi ja ainakin Pohjanmaalla säät olivat kohdillaan: Aurinko paistoi ja sää oli oikeastaan täydellinen. Nytkin näyttäisi lämpiävän mitä lähemmäs viikonloppua lasketellaan, mutta pakko myöntää, että välillä todenteolla itkettää, naurattaa ja kiukuttaakin nämä koto-Suomen kelit. Niihin ei kuitenkaan taida auttaa muu, kuin muutto lämpimämpiin olosuhteisiin. Helteistä heinäkuuta tuskin on luvassa, mutta jospa loppukesästä sitten? Varma ehkä. Juuri tällä hetkellä olen hyvin tyytyväinen, että loppukesään on bookkattuna lähtö lämpimään; ei ahdista ollenkaan niin paljon kunnon kesäkelien puute. Keleistä kuitenkin viis, kesälomakausi alkaa olla kuumimmillaan, eikä lomakansa anna sellaisten pikkujuttujen, kuin sään häiritä vapaista nauttimista. Onneksi on sisäleikkipuistot, kylpylät ja ristelyt olemassa, ja aina voi käyttää pari lomapäivää siihen, että leipoo pakkasen täyteen herkkuja; lasten kanssa tai ilman.

Tapahtumaa on kuitenkin taas ollut meidän perheellä monenmoista, ovat kelit (olleet) mitä hyvänsä. Juhannusaattona neiti K:n yökyläillessä serkkujensa kanssa mummolassa kävin pyörähtämässä vähän extempore Alaharmän Power Parkin juhannuskarkeloissa. Karkelot oli mitoitettu siten, että tilaa olisi ollut valtavallekin väkimäärälle, mutta kolea keli epäilemättä verotti väkimäärää ja meno jäi vähän vaisuksi. Hyvässä seurassa kuitenkin viihtyy, on ympärillä muuta porukkaa tai ei. Viime viikolla puolestaan ohjelmistossa oli uintihommia, festarointia Kokkolan Mustakarilla Hevisauruksen ja kenekäs muun kuin Mimin ja Kukun tahtiin, sekä kirsikkana kakun päällä vanhimman kummilapseni rippijuhlat. Tuntuu todella aikuiselle, kun ensimmäinen kummilapsikin on jo rippikouluikäinen - itsehän olen sen 25 + shipping and handling. :D Rippilapsi oli todella kaunis ja juhlat lämminhenkiset; on ilo ja kunnia saada olla niin ihanien ihmisten elämässä mukana. <3

Viime viikonlopun touhut saivat aikaan lomafiiliksen, johon tunnun taas näin perjantain saapuessa uudeelleen laskeutuvan. Ihmiset toimistolla toivottavat toisilleen hyvää lomaa ja iloisia kasvoja on joka puolella. Strampenilla nautittu tiimilounas ei ainakaan fiilistä laskenut, ja vaikka itselläni onkin vielä reipas viikko loman alkuun, en moiti tilannetta ollenkaan. Tangoviikon kunniaksi taidamme neiti K:n kanssa ottaa suunnan kohti Seinäjokea ja käydä haistelemassa tunnelmaa. Hyvää viikonloppua jokahittelle, rakkauttaaaaaaaaaaaaa!