Ro-Ro-Robbariiiiiiii!!!!!

Robin keikkaili viime viikonloppuna Vaasassa. Ensin perjantaina klubikeikalla Fontanassa, tuossa kaikkien näiltä kulmilta kotoisin olevien tuntemassa legendaarisessa yökerhossa, jossa jo 25-vuotias tuntee itsensä baarin vanhimmaksi, sekä lauantaina iltapäivällä koko perheen tapahtumassa Vaasa Areenalla, tuttavallisemmin jäähallissa.Robinin toi Vaasaan Polar Sound Festival, joka on viime vuosina järjestänyt useita tapahtumia näillä hoodeilla, muun muassa juuri Vaasa Areenalla ja Rewell Centerissä. Polar Sound tuo Vaasaan esimerkiksi Mikael Gabrielin Himmee-kiertueen helmikuun alussa.

Kuva lainattu Polar Soundin fb:n tapahtuma-sivulta

Käväisimme neiti K:n kanssa siis lauantaina Vaasa Areenassa päiväkeikalla ja vaikka tapahtuma oli mielestäni paremmin järjestetty kuin helmikuun vastaava - emme pikkumimmin kanssa suinkaan olleet ensimmäistä kertaa yhdessä keikkahommissa :) - niin pari asiaa tulee mieleen mihin järjestävä taho voisi huomiota kiinnittää: Koska kyseessä kuitenkin oli perhetapahtuma, niin keikalla äänenvoimakkuus oli mielestäni yläkanttiin. Pienimmille ja vähä suuremmillekin suositellaan tietysti keikkatouhuissa peltoreita, mutta omalla kaksveelläni eivät moiset päässä (enää tai vielä) pysy. Hiippailimmekin siis suosiolla vähän kauemmas seuraamaan keikkaa ja voi pojat sitä jorailun määrää, jahka pikku K meiningille lämpesi.

"Oot mun puuttuva palanen." <3

Porukkaa oli mukavasti ja hatunnosto järjestäjille siitä, että ennakkotiedoista poiketen takkeja ei ollut pakko jättää narikkaan. Olen viime vuosina ollut huomaavinani vaasalaisissa ja maakunnan väessä muutosta siinä, että nykyään ihmiset lähtevät liikkeelle ja tapahtumia kannattaa taas järjestää. Homeperäisyys on karissut, pienet sille!

Kaikennielevä kaamos ja trendikäs hygge(ily)

Nyt ei meinaa irrota tekstiä, ei sitten millään. Viime postauksesta on viikonpäivät, mutta ajatus ei tahdo pysyä kasassa ja mieli vaeltaa saamatta mistään kunnolla kiinni. Syytän vuodenaikaa ja pimeyttä, sillä kaamoksesta huolimatta mieli on kuitenkin kirkas ja valoisa. Kuinka ärsyttävän zeniläistä, vai mitä. :D Yritetään jokatapauksessa sitä kirjoituspuoltakin, tulee sitten sutta ja sekundaa tai sitä kuuluisaa pohjalaista priimaa.

Luin maanantaina Ylen uutisen hyggestä ja hyggeilystä - miten sana oikeaoppisesti taipuukaan - ja tunsin välittömästi tämän eri hienon uuden trendin omakseni, kuten epäilemättä suurin osa suomalaisista. Hyggeähän olettaakseni suurin osa meistä etenkin tähän aikaan vuodesta harrastaa, nyt sille vain on löydetty hieno, uusi termi, joka on trendikkäämpi kuin esimerkiksi "kotoilu", joka ainakin omasta mielestäni osittain kuvaa samaa asiaa. Hygge kuitenkin voidaan käsittää laajemmin, eikä siihen välttämättä liity kotisohva, villasukat, viltti, kynttilänvalo ja punaviinilasi, vaan juuri ne asiat mitkä jokainen kokee omaksi onnellisuuden, rentoutumisen ja hyvänolon lähteikseen, ilman kiirettä ja suorittamista.

Itselleni nämä tarkoittavat vähän päivästä riippuen juurikin kaivautumista sinne sohvannurkkaan vain olemaan, salille treenaamaan lähtemistä, hyvän bändin keikan näkemistä tai neiti K:n kanssa yhdessä touhuamista. Milloin mitäkin, kunhan ei tarvitse kalenteri kädessä ja kello kaulassa kulkea.

Kiireen ja suorittamisen unohtaminen olisi oikeastaan enemmän kuin suositeltavaa etenkin näin joulun alla, jolloin joulustressi saattaa väijyä kulman takana ja työpaikoilla vuodenloppu kasaa paineita. Vähemmälläkin touhulla ja tohinalla monesti pärjää, eikä esimerkiksi joulu saisi vaatia kohtuuttomasti ponnisteluja - jotka tosin yleensä ovat itse itsellemme keksimiä - vaan tästä pimeästä ja rauhottumista suorastaan vaativasta vuodenajasta pitäisi osata nauttia.

Itsestäni tuntuu, että väkisinkin tähän aikaan vuodesta rauhoittuu, sillä vireystaso ei ole ihan ennallaan ja unta tuntuisi riittävän enemmän, kuin ehtii nukkua. Joten lämmin glögilasi käteen, nauttimaan elämästä ja olemisesta ja tietoisesti rauhoittumaan. Hyvää keskiviikkoa jokahittelle! Mitkä ovat teidän keinojanne torjua kaamosta ja toivottaa vuoden pimein aika tervetulleeksi?

Halloweenfiilistä ja juhlahumua

Halloween on onnellisesti tältä vuodelta takana ja sitä myöten myös neiti K:n ihka ensimmäiset Halloweenjuhlat. Tämän(kin) äiti-ihmisen sydän melkein pakahtui - taas kerran - kun pieni murunen aamulla puettiin asiaankuuluvaan asuun hoitoon mennessä, missä oli iltapäivällä tiedossa juhlat. Aluksi innoissaan oli ilmiselvästi ainoastaan äiti, mutta pikkumimmi lämpeni juhlapukeutumuiselle pienen ihmettelyn jälkeen.

Halloween-tyyli 2016

Kävin itse myös pitkästä aikaa juhlahumussa, mutta jätin oman kissanaisen pukuni odottamaan parempaa aikaa :D ja tyydyin luottoystäviini pikkumustaan, korkeisiin korkoihin ja olalla keikkuvaan tiikeriin, eli Tiger of Swedenin ketjuhihnalla varustettuun olkalaukkuun, joka on kulkenut juhlissa mukanani viimeiset kymmenen vuotta. Laukku on maksanut itsensä takaisin monet kerrat ja on erottamaton osa juhlalookiani vuodesta toiseen.

Luottoystävä

Kävin siis perjantaina katsomassa Vaasan omia punkkareita, Klamydiaa, WsAreenalla ja yllätyin iloisesti miljööstä: Homma toimi ja ihmisiä riitti. Keikkamiljöö todellakin paikallaan ja juuri sellainen, mitä Vaasaan on kaivattu. Hatunnosto ihmisille, jotka Vaasassa jaksavat moisten paikkojen ja tapahtumien puolesta ja takia yrittää! Myös punkkarit olivat kovasssa vedossa ja ilmeisesti vain paranevat vanhetessaan. Vinkkinä siis niille, jotka vielä ihmettelevät pikkujoulujen ohjelmaa: Kannattaa katsastaa WsAreenan ohjelmisto ja ottaa suunta sinne, mikäli jotain vähänkin mielenkiintoista löytyy.

Arjen pientä luksusta

Sain vihdoin ja viimein hankittua pitkään must-have-listalla olleet kaksipuoliset pallokorvikset, kaksoispallokorvikset, BB-korvikset, tai miksi kukakin niitä haluaa kutsua. Ostan koruja todella harvoin - oikeastaan liian harvoin - enkä ole niin tarkka siitä, ovatko rihkamaa vaiko aitoa tavaraa, kunhan miellyttävät silmää. Tästä voisi päätellä, että en ole koruihmisiä, mutta totuus on, että harkitsen nykyään tarkemmin mitä ostan, toisinsanoen mitä tarvitsen ja mitä tulee käytettyä, kuin ennen. Helpostihan sitä käyttää niitä muutamia lempparikoruja, ellei uusia pakko saada-suosikkeja tule vastaan. Nämä Korumaailma.fi:stä ostamani BB-korvakorut ovat kuitenkin jo päätyneet lemppareiden listalle, ja mainittava on myös Korumaailmasta saamani hyvä palvelu; ehdottomasti peukkuja.

Viikonloppuna käväisimme myös vaatekutsuilla - Pomp de Luxia tällä kertaa, kiitokset emännälle! - ja tämä ihanuus löytää tiensä neiti K:n kaappiin parahiksi näin juhlakauden alla. Ihanaihanaihana! Ostaisin itselleni samanlaisen, mikäli olisin mallia "balettitanssija", enkä suinkaan muotista "entinen pesäpalloilija". :D

Karlin lt-hame, väri rose. Kuva lainattu Pomp de Luxin nettisivuilta.

Ja hei, lokakuun viimeisiä tunteja viedään, joten hyvää marraskuuta kaikille! Kohta on joulu, tralalalalaalalaalaalaa. :D

Miksi perhemalleja pitää eritellä? #perheonperheonperhe

Kolmistaan-blogin Karoliina kirjoitti jokunen päivä sitten perheestä ja siitä, miten oli törmännyt varsinaiseen aivopieruun - edellinen allekirjoittaneen mielipide -  koskien omaa perhettään: "Eihän sulla ole edes perhettä, vaan kahden kodin väliä seilaava lapsi." Siis anteeksi mitä?! Onko (meidän sukupolvessammekin) edelleen ihmisiä, jotka ajattelevat perheestä noin ahtaasti? Että perhe on ainoastaan ydinperhe; äiti, isä ja lapsi tai lapset? Ydinperhe on hieno asia ja ikiaikainen perheen malli, mutta jospa päivitettäisiin näkemykset tälle vuosituhannelle.

Jos joku ajattelee, että ydinperhe on se ainoa ja oikea perheen malli, niin hänelle se suotakoon, mutta etenkin nykyaikana, kun perheitä on joka lähtöön, kannattaa ehkä ajatukset pitää itsellään tai ei ainakaan alkaa niiden perusteella tuomitsemaan muiden perheitä tai tapaa elää. Itseälläni särähtää korvaan se, miten ydinperhe määritellään, sillä mielestäni jokainen määrittelee itse oman ydinperheensä. Pidänkin enemmän termistä "perinteinen perhe" ja se istuu omaan elämänkatsomukseeni paremmin, kuin ahtaalta vaikuttava yleinen ydinperhe-ajattelu.

Oma perheeni eroaa perinteisestä perheestä monellakin tapaa ja koen sen ainoastaan rikkaudeksi. Minulle perhe tarkoittaa oman "ydinperheeni" lisäksi myös mummia ja paappoja, veljiä ja heidän lapsiaan, sekä läheisimpiä ystäviäni lapsineen ja parhaassa tapauksessa myös läheisimpien ystävieni vanhempia. Oikeastaan kaikkia niitä tärkeitä ihmisiä, joiden apuun ja tukeen voi luottaa. Jos jollekin perinteinen perhe on ainoa, oikea ja kaikki muut perhemuodot jollain tapaa epänormaaleja on hyvä muistaa, että ne todennäköisesti ovat maailman luonnolisin asia ja perhemuoto niissä eläville. Samalla tavalla, kuin perinteinen perhe on maailman luonnollisian juttu sille, joka sellaisessa elää.

Ei siis ihmetellä tai pidetä eriarvoisina toistemme perhemuotoja, vaikka ne omistamme eroaisivatkin. Ei ole yhtä ainoaa, oikeaa perheen mallia samalla tavalla, kuin ei ole esimerkiksi oikeaa tai väärää tapaa rakastaa. Kunhan rakastaa, ja on perhe; on se sitten äiti, isä ja lapset, äiti ja lapset, isä ja lapset, pariskunta, pariskunta ja lemmikit, sinkkuihminen itsekseen tai lemmikin kanssa, tai mitä ikinä. Perhe on se, jonka perheeksemme määrittelemme.

Löööv! <3

Raskasta syksyä, vähemmän raskasta joulua ja talvea

Viime postauksestani onkin aikaa jo lähemmäs kuukauden päivät; aika menee niin nopsaan, ettei mukana tahdo aina pysyä. Joulukin on "melkein" kulman takana - tai riippuu tietysti keneltä kysyy :D - ja viimeistään lokakuun marraskuuksi taittuessa kaikki jouluintoilijat saavat alkaa luvan kanssa täpisemään joulutouhujaan. Allekirjoittanut on ehdottomasti jouluihminen ja yleensä asiaan kuuluvat valot ja kuusi löytävät paikkansa kodista jo hyvissä ajoin marraskuussa, ja spotifysta soi useimmiten joululaulut ja fiilistelylistat. Tänä jouluna myös neiti K alkaa jo ymmärtämään jouluhommien päälle, mikä tuo kaikelle oman merkityksensä. En malttaisi odottaa, että pääsemme yhdessä leipomaan pipareita ja avaamaan joulukalenterin luukkuja! <3 Löytyykö teistä samanlaisia täpisijöitä?

Loppuvuoden hulinat ja touhut ovat erityisen tervetulleita, sillä tämä syksy ja menneet pari kuukautta ovat olleet aika raskaita. Elämässä käyvät muutoksen tuulet, jotka kuitenkin selvästi hiljalleen alkavat kääntymään myötäisiksi. Ja koska pidän lasini mieluummin puoliksi täynnä, kuin puolityhjänä, ja pilvestäni löytyy aina hopeareunus, niin kaikella on tarkoituksensa. Itseään ei voi ikinä oppia tuntemaan liian hyvin ja vaikka välillä tuntuu, että jotkut asiat tai ihmiset pystyvät aina yllättämään, niin onneksi sama näyttää pätevän myös omaan itseen: Jostain löytyy aina se uusi näkökulma, syvempää ymmärrystä ja ylimääräinen vaihde, jolla pääsee aina lopulta eteenpäin. Niin että peace vaan jokahittelle. :)

Näillä miettein on hyvä lasketella Halloweenin yli pikkujoulukauteen ja joulufiilikseen. Niin että sori vaan kaikki x-mas-heittarit, pikkuponeilta ja yksisarvisilta ripottelee joulu-sitä-joulu-tätä-settiä todennäköisesti vähintään seuraavat kaksi kuukautta. :D

Peace and Love. <3

Helsingin vampyyrit Vaasassa

Vaasan kaupunginteatterilla on jokusen vuoden (?) järjestetty sunnuntaikonsertteja, mikä ainakin näin perheellisen mielestä on aivan loistava idea, ja eilen syksyn ensimmäisessä konsertissa lauteilla oli The 69 Eyes.

Ihan kelpo setti, mutta mielestäni ei istunut sitten millään muotoa teatterimiljööseen, jossa jengi istua pönöttää penkeissään, kun sedät veivaavat rokkia lavalla. Veikkaisin, että settiä ei suuremmin oltu muokattu salikonsertti-ystävälliseksi, tai sitten olen tottunut liian hyvään. ;) Bändin soittamista ei kuitenkaan ainakaan näin amatööri-näkökulmasta sovi mennä moittimaan, ja vaikka Helsingin vampyyrien suurin suksee taitaa olla historiaa, niin kokoonpanoa kannattaa mennä katsomaan tietysti musiikin, mutta myös rumpali-Jussi69:n takia: Tyyppi vetää samalla energialla, on kyseessä sitten (Cheekin) stadionkeikka, tai Vaasan kaupunginteatterin sunnuntaisetti. Pakko arvostaa, iso peukku.

Seuraavaksi kaupunginteatterin lavalle nousee Pepe Willberg 16.10., sekä Irina marraskuussa, päivämäärä julkistetaan myöhemmin.

Ps: Pahoittelut jälleen kerran heikosta kuvanlaadusta. Taitaisi olla sopiva aika kunnollisen kameran hankkimiselle..jospa joulupukki toisi. :)