Harri Hylkeen hoodeilla

Kun toiset rymysivät Ruisrockissa - ja kuka missäkin - me kävimme perheen kesken viime viikonloppuna laivailemassa. Risteily oli mallia 23h Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan ja takaisin, ja laiva Tallink Siljan Baltic Princess. Kesäinen sää helli, laiva seilasi tasaisesti ilman keinumisia ja ihmisiä oli matkassa juuri sopivasti. Sen suurempaa ihmisvihaa ei siis reissulla päässyt syntymään, vaikka moiset paikat, lentokentät mukaanlukien, ovat omiaan kyseisen ragen kehittymiselle. Neiti K oli luonnollisesti reissusta tohkeissaan ja hyvässä muistissa tuntui olevan myös viime kesäinen reissu samaisella laivalla. Ennen lähtöä piti tosin muistuttaa useampaan otteeseen, että tällä kerralla laivalla ei Hevisauruksia näkyisi, kuten viime kesänä, mutta Harri Hylkeen tapaamista odotettiinkin sitten sitäkin innokkaammin.

Olemme muutamaan otteeseen laivailleet neiti K:n kanssa, joista viimeiset kaksi kertaa Siljalla. Siljan Baltic Princessillä on otettu lapset näin kesäaikana extra-hyvin huomioon ohjelman puolesta ja kisaa, leikkiä, ja muuta touhua oli jos jonkinlaista. Yleensä ohjelmaan sisältyi myös jo kertaalleen mainittu Harri Hylje, tai koko kesäsesongin laivalla majailevat Pikku Myy ja Muumipeikko. Mikäs sen kivempaa pikkuihmisille, kuin tanssia Pikku Myyn kanssa ja metsästää satoja ja taas satoja saippuakuplia tanssilattialla, joka muuttui koko ajan liukkaammaksi saippuakuplien rikkoutuessa pienten käsien ja sormien toimesta.  Myös lasten leikkihuonetta pallomerineen ja muine elintärkeine elementteineen on laajennettu moninkertaiseksi tavalliseen verrattuna.

Olin varannut meille premium-hytin, joka osoittautuikin kohtuullisen toimivaksi ratkaisuksi - miinus minimittainen sänky, josta mies antoi välittömästi palautetta :D - vaikka jälleen kerran mietinkin miksi ihmeessä laivahytit on pakko olla niin minikokoisia?! Vaikka ristely oli lauantain iltalähdöllä ei yön tunteina suuremmin juhlakansan elämöintiä kuulunut; kaiketi kiitos 9. kannen hytin. Hytin hintaan sisältyi myös erikoisaaminen, joten saimme heti aamusta hiippailla valmiiseen pöytään. Aamianen oli mielestäni aika peruskauraa, ja erikoisen siitä teki ainostaan tarjolla ollut kuohuviini, joka kyllä kieltämättä antoi laiva-aamiaiselle kivan säväyksen. Note to self: Jos kalenterissa on aikuisten viikonloppu, tai muuten vaan spesiaalimpi vapaapäivä, varaa ehdottomasti jääkaappiin kuohuvaa: Kilistele illalla parilla lasilla kuoharia ja jemmaa loput seuraavan aamun mimosa-drinksuja varten!

Neiti K osoitti jälleen miten rautainen reissaja on: Automatkat Turkuun ja takaisin menivät leppoisasti (tabletin ja lastenohjelmien) ansioista ja laivallakin selvittiin ilman suurempia uhmailuja. Neiti tanssi sydämensä kyllyydestä ja löysi nopeasti paikasta, kuin paikasta uusia ystäviä. Harri Hylje ja pallomeri olivat reissun suosikkijuttuja, ja nyt onkin soitettu Harrin nimikkolaulua spotifysta uudelleen ja uudelleen. Nyt, neiti K:n ollessa 3,5-vuotias tuntuu, että on ensimmäinen kesä, kun on niinsanotusti täydellinen aika reissata: Vielä viime vuonna neiti oli sen verran pieni, että vaati kanssamatkaajaltaan paljon enemmän, mutta nyt aletaan hiljalleen olla siinä iässä, että matkaseurakin saa jo paikkapaikoin hengähtää. Sen todisti jo alkukesän Alanyan pariviikkoinen, johon liittyvä postaus muuten kypsyy edelleen luonnosvaiheessa.

Summasummarum: Jos olette lähdössä kesällä lasten kanssa laivailemaan, Pikkuponit ja Yksisarviset antavat Baltic Princessille ison peukun!