Edellisessä postauksessani kerroin miten kävimme neiti K:n kanssa viime viikonloppuna pyörähtämässä yhden yön reissulla Tampereella. Kuljimme mennentullen junalla ja yövyimme hotellissa. Miten homma meni pikkuihmisen kanssa, mitä voisi ensi kerralla ottaa huomioon, sekä millainen oli kokemus VR:stä ja valitsemastamme hotellista.
Sekä mennessä, että tullessa menimme pendolinolla, jolla ei kauaa nokka tuhissut matkan kanssa; pari tuntia ja avot; perillä. Pendolinossa on oma vaununsa lastenvaunujen -ja rattaiden kanssa kulkevalle, ja koska mukana oli hyvinpalvelevat matkarattaamme - jotka muuten lapsen kanssa kahdestaan matkustaessa ovat todella ässät myös matkatavaroiden roudaamiseen - bookkasin meille paikat kyseisestä vaunusta. VR:n nettisivuilla kerrotaan junatyyppikohtaisesti mikä vaunu missäkin junassa on "lapsiystävällinen". Sen lisäksi, että rattaat sopivat kätevästi parkkiin niille varatulle paikalle vaunussa oli myös invavessa ja seuraavassa vaunussa ravintola. Isot peukut tälle järjestelylle. Mitään leikkihärveleitä ei löytynyt, mutta tabletti, pari kirjaa ja rakas pehmolelu pitivät huolta viihtymisestä. Neiti K ei olisi omaa lippua vielä tarvinnut, mutta matkantekoa helpottaakseni varasin pikkumimmille oman paikan, joten myös lippu piti ostaa. Lastenlippujen ikähaitarihan VR:llä on 4-16-vuotta. Ihan vauvan kanssa matkuvastaville tiedoksi: Junan invavessasata löytyi myös seinältä laskettava hoitopöytä, mutta en kurkannut oliko se mallia "karvalakki", vai kätkikö sisäänsä kenties jonkinlaisen pehmeän hoitoalustan.
Hotellivarauksen tein Scandic Tampere Stationiin, joka on melkein rautatieaseman vieressä, Itsenäisyydenkadun toisella puolella. Olin esittänyt toiveen aikaisesta kirjautumisesta, mikä onnistuikin huoneluokkaa päivittämällä, sillä hotelli oli lähes täynnä ja varaamastani huonetyypistä kaikki huoneet olivat bookattuina. Parikymppiä onneksi kuitenkin kuittasi huoneluokan päivityksen ja sain pikkuneidin suunnilleen ajoissa päikkäreille. Huone oli aika tilava, eikä vauvansängystä ja matkarattaista huolimatta tuntunut ahtaalta. Aamiainen Scandiceissa on mielestäni parempi, kuin monen muun ketjun hotelleissa ja Tampere Stationin aamiaisravintola oli ihanan avara ja valoisa ja pöytiä oli sijoitettu myös niin, että niistä näki buffetpöytään. Hotelliaamiainen alle 2-veen kanssa kahdestaan kun voisi olla kovin erilainen, jos mini-ihmistä pitäisi roudata mukana lautasen -ja kahvikupintäyttöreissuilla, ellei pöydästä näkisi missä äiti viipottaa. Uloskirjautumisen suhteen hotelliketjut alkavat ilmeisesti siirtyä käytäntöön, jossa laskuttavat tuntitaksan mukaan, mikäli asiakas haluaa viipyä pidempään, kuin puoleenpäivään asti. Ymmärrettävää, mutta 10€ tunnilta on aika suolainen hinta ekstratunneista. Huomattavasti miellyttävämpi se kuitenkin on maksaa ja antaa lapsosen nukkua päikkärinsä, kuin kuljettaa ympäri kyliä väsynyttä pikkumatkalaista. Oma matkalaiseni kun ei anna unelle periksi, mikäli ympärillä on vähänkin mielenkiintoista katseltavaa. Hotellista löytyi ainakin näin kesälomasesonkina myös leikkihuone, johon emme päässeet tutustumaan, koska K-tyyppi piti rappusten ravaamista mielenkiintoisempana aktiviteettina, kuin leikkihuonetta. Huoneessa majaili ja oli vastassa myös Scandicin majavamaskotti (?) Sigge, joka luonnollisesti oli pikkuihmisen mielestä vähintäänkin epäillyttävä. Suosittelisinkin hotelli(e)n miettimään tuota maskottikäytäntöä vielä uudelleen. :D
 |
| Hyvää palautetta on aina kiva antaa. :) Huomatkaa minibaarin punkku, jonka jätin rauhaan. :D |
Olemme sen verran kulkeneet ympäriinsä neidin kanssa, että matka -ja matkatavararutiinit ovat aika hyvin hallussa, joten näin äkkiseltään en keksi mitään, mikä pitäisi huomioida paremmin. Kunhan lapsella - ja aikuisellakin tietysti - toimii ruoka -ja juomapolitiikka, sekä unta saa riittävästi, niin homma toimii ja reissussa on kivaa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti