Tervetuloa elokuu!

Joka vuosi sama juttu, elokuun kynnyksellä tai sen alkasessa muistan aina miten kiva tämä kuukausi jotenki on: Vielä riittää kesää ja lämmintä, mutta illat alkavat hiljakseen pimenemään. Saa ihan luvan kanssa välillä vetää villasukat jalkaan ja pitkähihaista päälle, koska, no hei, on elokuu! ..ja meillä koto-Suomessa kun ei tietenkään, missään nimessä, keskellä kesää noin niinkun muuten tarvita muunlaista vaatetusta, kuin kesävetimet. :D Saan elokuussa jotenkin uutta puhtia kaikkeen, vaikka mikäänhän arjessa ei sen suuremmin muutu kalenterin sivun kääntämisen myötä.

Jos rakastan sitä, kun luonto alkaa keväällä heräämään ja vihertämään, niin myös loppukesän tarjoamat valot ja värit ihastuttavat. Viljapellot lainehtivat kultaisena ennen puintiaikaa ja maalaistyttönä voisin tuijotella sitä näkymää vaikka kuinka pitkään. Pellonlaidassa asumisella on tässä kohtaa puolensa. Auringon valo on jotenkin kirkkaampaa ja kovempaa ja saa luonnon sävyt näyttämään vaaleammilta. Illalla voi sytyttää kynttilöitä ja fiilistellä vaikka punkkulasin kanssa omalla takapihalla. Hienointahan tässä on, että nykyään kesä jatkuu pitkälle syyskuulle, joten omasta mielestäni kesän paras aika on vasta alussa.

Kuva Mirka Kauppi

Tähän aikaan kesää alkavat myös heräämään erilaiset fuurut totetuttaa tai keksiä jotain uutta; koskee sen sitten kodin sisustusta, vaatekaapin sisältöä, uusia hiuksia, tai vaikka elämän suurempiakin kysymyksiä. Toisille se iskee keväällä, täällä tuntuis iskevän aina tähän aikaan. :D Tunnistaako, tai tunnustaako joku muu "kärsivänsä" samasta ilmiöstä?

Hyvää alkanutta elokuuta eniveis kaikille - fuuruilla tai ilman. Rakkautta ja (loppu)kesän lämpöä!